Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Kyseessä voisi olla Andrew Klavan: Pedon hetki (WSOY, 1993).
Alkuteos nimeltään "Animal Hour". Esim. Amazon-verkkokirjakauppa kertoo juonen olevan pitkälti juuri tuollainen:
http://www.amazon.com/gp/product/product-description/0671740113/ref=dp_…
Hei,
Kyseessä on suurella todennäköisellä joku nirkko, ehkäpä pajunirkko, joka on varsin yleinen ja kohtalaisen kookas yöperhoslaji.
Googlaamalla löytyy toukan kuvia, jotka näyttävät varsin paljon kuvasi näköisiltä eliöiltä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www...
Olisikohan etsimäsi kirja Siri Pettersenin Odininlapsi?
Ainakin sen kansi on vaalea ja siinä on kuvattuna katkaistulta käärmeen tai lohikäärmeen kaulalta näyttävä asia.
Kirjan löytäminen kansikuvan perusteella on usein melko hankalaa hakuammuntaa. Kirjasammon kansikuvahaku on hyvä apu, mutta sieltäkään etsiminen ei ole aina yksinkertaista. Ohjeen mukaan kansia voi hakea niissä olevilla elementeillä (jos siis tekijää tai kirjan nimeä ei ole tiedossa), esimerkiksi tätä yritin lähteä hakemaan sanoilla valkoinen lohikäärme, jolloin hakutuloksia tuli vain yksi. Haku valkoinen lohikäärmeet antoi 48 tulosta, mutta niistäkään ei tätä etsityn kaltaista löytynyt. Ehdottamani kirja löytyi vahvan mielikuvan...
Vanhoja autoja käsitteleviä kirjoja on julkaistu mukavan paljon sekä suomen- että muunkielisinä. Asut Nokialla, joka kuuluu PIKI-kirjastoihin. Alla on linkki, josta löytyy kysymisiä kirjoja Nokian kirjastosta, tai voit tilata niitä sinne.https://tinyurl.com/Kirjoja-vanhoista-autoista
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen...
Hei,
olemme lähettäneet pyyntönne henkilölle, joka hankkii meille nämä opetuspaketit. Hän on valitettavasti lomalla. Mikäli näiden muiden osien CD:t on vielä saatavilla, pyrimme ne hankkimaan.
Parhain terveisin
Helsingin kaupunginkirjasto
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Kirja näyttää jonkin verran liikkuneen verkkodivareissa, mutta löytämäni kaksi osumaa oli jo myyty. Kannattaa seurata esimerkiksi antikvaaristen kirjakauppojen yhteistä sivustoa https://www.antikvaari.fi. Sinne voi myös jättää oman toiveen, johon kauppiaat sitten vastaavat, kun seuraavan kerran joku kirjaa tarjoaa. Toinen vaihtoehto ovat tietenkin verkon huutokaupat, mutta ne ovat paljon sattumanvaraisempia.
Heikki Poroila
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Me naiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1952. Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin varastosta lehteä löytyy vuodesta 1958 lähtien. Osa vuosikerroista on tosin vajaita. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja tarvittaessa kopioida lukusalissa. Yhteystiedot: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhemmat lehdet löytyvät ainakin mikrofilmeinä Kansalliskirjastosta Helsingistä. Mikrofilmejä on mahdollista käydä lukemassa paikan päällä. Lisätietoa kansalliskokoelman käytöstä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko….
Uudempia, 2010-luvulla ilmestyneitä jatkokertomuksia löytyy Me Naiset -lehden verkkosivuilta (http://www.menaiset.fi/arkisto/jatkokertomukset/1)....
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään...
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Kysymyksen sitaatti on Eeva-Liisa Mannerin tekstiä, runokokoelmaan Kirjoitettu kivi (Tammi, 1966) sisältyvän kokonaisuuden "Esseitä ajan taipumisesta" ensimmäisestä tekstistä Spekulaatio n:o 2.
"Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin, sanovat viisaat; mikä on takana, sitä ei enää ole; mikä on edessä, se ei ole vielä tullut. Pitää katsoa vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, valoa taitten, värisee puussa ja joka itse on valoa vain." (s. 43)
Kiitos kysymyksestäsi. Tässä muutamia kirjoja:
Zimbabwe:
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (Gappah, Petina)
Tambu (Dangarembga, Tsitsi)
Me tarvitaan uudet nimet (Bulawayo, NoViolet)
Botswana:
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -romaanit sijoittuvat Botswanaan.
Kalaharin hiekkaa (Lundberg, Ulla-Lena)
Etelä-Afrikka:
Myrskyinen hiljaisuus (Brink, André)
Palvelija ja herra (Gordimer, Nadine)
Maru (Head, Bessie)
Michael K:n elämä (Coetzee, J. M.)
Afrikkalaisia kertomuksia (Lessing, Doris)
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic...
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
