Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
Hei!Valitettavasti lauluun ei löytynyt julkaistuja nuotteja. Osoitteessa Jamppa Tuominen - Vain yksi päivä (sanat) Chords - Chordify on kuitenkin soinnut lauluun eri instrumenteille. Toivottavasti niistä on edes hiukan hyötyä. Sivustolta kannattaa muutenkin hakea lauluja, joihin ei löydy muualta painettuja nuotteja.
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Helsingin Sanomien digiarkisto ei ylety enää 80-luvulle, joten emme voi sieltä etsiä. Tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia pakinoitsijoista: Esa Kero tai Juha Tanttu. Myös Origo, Pii (Pirkko Kolbe) ja Sinikka Nopola saivat mainintoja. Yleisotsikosta ei ole tietoa. Jos mikään näistä nimistä ei kuulosta tutulta, voit kääntyä Helsingin Sanomien tietopalvelun puoleen.
Tämä puhuisi vahvasti Kolben puolesta. Hän toimi Hesarin pakinoitsijana 1967-1994 ja julkaisi pakinoitaan yleisotsikolla ”Piin pakinat”.
Hänen kesämökkinsä sijaitsi Sysmässä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Toimittaja+Pirkko+Kolbe+on+kuollut…
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati...
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
Aivan varmasti näin on historian saatossa käynyt. Ehkä tunnetuin ja tutkituin tapaus voisi olla Vietnamin sodan aikainen Project 100,000 -ohjelma, jossa Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen värvättiin normaalisti palvelukseen kelpaamattomia miehiä. Projektista löytyy lisätietoa ja lähteitä esim. Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_100,000
Suomessa aiheesta on Eljas Siron Helsingin apukoulun oppilaiden suoriutumista asepalveluksesta ja sodanaikaisesta palveluksesta koskeva tutkimus vuodelta 1958:
Siro, E. (1958). Kouluiässä ilmenevä lievä vajaamielisyys ja palveluskelpoisuus armeijassa: Tutkimus Helsingin kaupungin apukoulua käyneiden poikien palveluskelpoisuudesta. Jyväskylän yliopistoyhdistys ja Kasvatusopillinen...
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Se menee näin:
Kleopatra: Minulta onnes löydät.
Airut: Mutta, rouva,
Kleopatra: En kärsi tuota ”muttaa”; hyvän alun
Se aivan pilaa; pois se ”mutta”! ”Mutta”
Se on kuin vanginvahti, jota seuraa
Kamala pillomus. Mies, sinä, työnnä
Yht’aikaa korvahani koko tukku,
Hyvät ja pahat! Caesar on ystävä,
Voi hyvin, sanot, ja on vapaa, sanot.
(suom. Paavo Cajander)
Antonius ja Cleopatra on suomeksi teoksissa
Shakespeare, William: Draamoja. 2. WSOY, 1994
Shakespeare, William: William Shakespearen kootut draamat. 8. WSOY, 1950
Shakespeare, William: William Shakespearen draamat 3. 1944.
Shakespeare, William: Antonius ja Cleopatra. 1895.
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Runo löytyy esim. kirjasta Viita, Lauri: Kootut runot, josta on otettu useita painoksia. Se on alun perin ilmestynyt Viidan runokokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961).
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
En kyennyt löytämään sellaista julkaisua, joka varmuudella sisältäisi tämän valokuvasarjan Siesta (A walk in the magic garden). Suomalaisissa kirjastoissa on ylipäätään vähän Josef Sudekin valokuvateoksia. Amazonin sivuilta löytyy tusinan verran teoksia, mutta ei oikein ole helppoa keinoa saada selville, olisiko jossain niistä tämän sarjan kuvia. Näitä kuvia on kyllä jatkuvasti myynnissä huutokaupoissa, joten yksittäisiä kuvia löytyy helposti. Mutta kokonaisuutena sitä ei tunnu verkosta löytyvän, kuten ei myöskään tietoa siitä, mihin teoksen se voisi sisältyä. Tämä on toisaalta yleinen valokuvataiteen ongelma, yksittäisiä kuvia on lähes mahdoton bibliografisesti tavoittaa.
Suomalaisissa kirjastoissa on seuraavat Sudekin teokset: Turussa "...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin.
Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta...
Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
Todennäköisesti historian tunneilla on käsitelty isoavihaa. Voisiko olla kyse Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Viha: perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)? Sieltä ainakin löytyy tarinoita raakuuksista.
Tai sitten se on mahdollisesti jokin vanhempi isoavihaa käsittelevä teos. Helmetistä (www.helmet.fi) voi etsiä hakusanalla isoviha, jolloin tulee näkyviin kaikki pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä historian vaihetta käsittelevät teokset.
