Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kysymäsi kirja on tämä:
Rinne, Tiina
Luontoäidin lahjavakka--ideoita kotiin ja keittiöön
/Tiina Rinne, Marjaana Liukko, [kuvat ja piirrokset:Tiina Rinne]
Gummerus, [Helsinki], 2002, 94 s., kuv., 22 cm, sid.
ISBN=951-20-6099-X
Kirjakaupan sivulla (http://www.akateeminen.com) kirjasta todetaan mm:
"Onkireissut, marjaretket, kukkakedot, saunaillat, hellepäivät... Kesämuistot rakentuvat erilaisista asioista: tuoksuista, mauista, maisemista ja tunnelmista – tai jostakin, jota sai tehdä omin käsin. Vieläkö muistat, millaista oli pujottaa ahomansikoita heinänkorteen?
Suomalainen luonto tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ruoanlaiton ja käsityön harrastajille. Tämän kauniisti kuvitetun kirjan lähtökohtana ovat kotimaiset raaka-aineet ja...
Uusiminen on mahdollista, jos sinulla on lainauskorttiin kuuluva tunnusluku. Muussa tapauksessa tunnusluku pitää ensin hankkia käymällä kirjastosta. Tunnusluvun saa osoittamalla henkilöllisyytensä. Nelinumeroisen tunnusluvun saa itse valita. Kun tunnusluku on kerran hankittu, uusiminen on helppoa. Kirjaudutaan nettisivuille (www.helmet.fi), valitaan kohta Omat tietoni (sivujen oikeassa yläkulmassa, syötetään nimi, kirjastokortin numero sekä valittu tunnusluku ja valitaan kohta Näytä asiakastiedot. Näkyviin tulee luettelo lainoista ja varauksista. Klikkaamalla ao. kohtaa pääsee uusimaan joko kaikki lainansa tai valitsemansa lainat. Mikäli ao. niteestä ei ole varauksia, lainat voi uusia tällä tavoin kolme kertaa. Tämän jälkeen...
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Pikku Kakkosessa nähdyn Ketunleipää –ohjelman tunnarina olleesta kappaleesta löytyi tiedot Yle arkiston tietopalvelun kautta. Laulun tekijänä ovat Kaija Numminen ja Lucjan Czaplicki.
Tässä laulun alku:
Ketunleipää, ketunleipää
mitä päälle pantaisiin?
Kurkut, herkut, suuret terkut, viipaleina annoksiin.
Voit tiedustella koko laulun kuuntelumahdollisuutta Yle arkistosta, koska sitä ei ole tällä hetkellä verkossa saatavilla vapaassa käytössä.
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
Internet Movie Databasen mukaan elokuvassa Uuno Turhapuro - This Is My Life Vesa-Matti Loiri esittäisi myös Nasse-setää.
http://www.imdb.com/title/tt0400913
This is my life Uuno Turhapuron tarina jääkapin varjosta kansakunnan kaapin päälle löytyy Helmet-hausta sekä videona että dvd-levynä http://www.helmet.fi
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
