Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
Eri tietokannoista voi tehdä aika ja alue rajattuja hakuja.
Esim. kaikille avoin Fono, löytää 272 viitettä sanahaulla sota, kielirajauksella suomi ja aikarajauksella 1939-1945.
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Helmet haulla löytyy hakusanalla "sota-ajan lauluja" 29 cd-levyllistä aineistoa. http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Laulujen ja laulajien avulla voi hakua jatkaa.
YouTubesta löytyy haulla "1939-1945 musiikki" runsaasti sotaajan musiikia, osin jopa videoina.
Toivoit teoksia ainoastaan suomenkielellä, jolla tietoa löytyy lähinnä vain musiikkitietosanakirjoista. Monien kirjastojen käsikirjastokokoelmista löytyvät mm. sellaiset teokset kuin Otavan musiikkitieto A-Ö (1997) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja (1978).
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeli:
Musikaali - sata vuotta musiikkiteatteria amerikkalaisella reseptillä (Aksentti 1995, nro 5, sivu 4-8) Kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Varmasti keskeisin osoite lisätiedon etsimisessä on Helsingin kaupunginmuseo. Se on tällä hetkellä valitettavasti kiinni, mutta sinne kannattaa ottaa yhteyttä taas avautumisen jälkeen. Sillä välin verkosta on löydettävissä muita arkistolähteitä, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimintakertomuksia tuolta aikakaudelta (pdf-tiedostoina) ja tietoa seurakuntien diakoniatoiminnasta. Vailla vakinaista asuntoa olevien yksinäisten asukkaiden majoittaminen oli pitkälti näiden instanssien sekä muiden lähetysjärjestöjen vastuulla. Tietoa kannattaa etsiä juuri noiden mainitsemiesi osoitteiden avulla.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirj…
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio...
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money.
Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.
Täsmällistä listaa kymmenestä käännetyimmästä kirjailijasta ei ole olemassa, sillä aivan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla mistään. Käännöksistä voi hakea tietoa FILI:n Käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Tietokannan mukaan näyttää siltä, että eniten käännöksiä eri kielille on julkaistu Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kannoilla tulevat klassikoista Sakari Topelius ja uudemmista tekijöistä Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä Sinikka ja Tiina Nopola. Yli kymmenelle kielelle on käännetty kirjoja myös ainakin seuraavilta tekijöiltä: Timo Parvela, Salla Simukka, Hannu Mäkelä, Irmeli Sandman Lilius, Leena Krohn, Bo Carpelan, Riitta Jalonen, Kristiina Louhi ja Markus Majaluoma.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Paul et Virginie - Paul ja Virginia - on suomennettu useampaan otteeseen:
v.1874 suomentajana Nikodemus Hauvonen, v.1905 suomentajana O.A. Joutsen, v.1949 suomentajana V. Hämeen-Anttila ja v.1977 suomentajana Anja Leppänen.
Askaisten koululla on 9-12-vuotiaille teatterikerho tiistaisin klo 14.30 - 16.00.
http://www.askainen.fi/vapaaaika/nuoriso.htm
Tuo kerho on siis lapsille, voit kysyä Askaisten vapaa-ajan ohjaajalta tietoja muista kerhoista. Yhteystiedot:
http://www.askainen.fi/palveluhakemisto/vapaa_ajan%20ohj.htm
Turkisten jäljittelystä löytyy mainintoja 1860-luvulta lähtien. Tekoturkisten avulla tavalliset ihmiset saattoivat jäljitellä ylempien luokkien pukeutumista. Tekstiilitehtailijoille tekoturkiskankaiden kehittäminen oli taloudellisesti kannattavaa. 1950-luvulle tultaessa tekoturkikset olivat jo erittäin suosittuja. Vähitellen niitä alettiin suosia halvan hinnan lisäksi myös eläinsuojelun näkökulmasta.
En löytänyt vastausta siihen, milloin krimiturkista on alettu valmistaa jäljitelmää. Löysin kuitenkin vuodelta 1952 Helsingin sanomista myynti-ilmoituksen, jossa myytiin krimikankaisia takkeja. Krimijäljitelmä on englanniksi broadtail cloth (määritelmä kirjassa A Dictionary of Costume and Fashion: Historic and Modern). Koska cloth...
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
