Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomen kielellä esittäneitä on useita mm. Topi Sorsakoski ja Yölintu.
Ainakin sanoissa on paljon samaa, esim: "Varjoon kulkee se tie
Jota rakkaus ei valoon vie"
Kyseistä kappaletta on kysytty aiemminkin, joten voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-kappale-kuka-saveltanyt-ja
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
En ole varma, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Saat Helmet-kirjastokortin, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan. Jos haluat kysyä asiasta tarkemmin, ota yhteys johonkin Helmet-kirjastoon.Myös muiden paikkakuntien kirjastoihin saat kortin, jos sinulla on osoite Suomessa.Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
hei,
Et maininnut oletko jo tutustunut teokseen Dementoituvan hoitopolku, Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen (toim.), Tammi, Helsinki, 2001. ISBN: 951-26-4657-9.
Siinä "esitellään näkökulmia dementoivasta sairaudesta kärsivän ihmisen hoidon jatkumolle sairausprosessin etenemisen mukaisesti". Teos esittelee muun muassa ensitietokursseja, muistipoliklinikkatoimintaa ja erilaisten yksiköiden tarjoamaa päivä-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa.
Lisää teoksia dementiaa sairastavan henkilön hoitomuodoista voit hakea asiasanoilla "dementia" ja "hoito" tai "hoitomenetelmät" tai "kuntoutus" tai "kotihoito" tai "laitoshoito".
Graduasi varten tarvitset ehkä myös teoreettista tietoa palveluketjuista. Voisit vilkaista teosta Hyvinvointivaltion...
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Helsingin kaupunginkirjastolla on parikymmentä Vaasan Jaakkoon pakinakokoelmaa. Niistä löytyi kaksi varsinaista kissapakinaa: ”Musta kissi” (kokoelmissa ”Tupenkrapinoota” ja ”Valiojutut 2”) sekä ”Hännättömät kissit” (kokoelmassa ”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”).
Seuraavissa pakinoissa kissa on sivuroolissa: ”Katinhäntä” (”Kaikkien Vihtorien yliveto”, ”Valiojutut 3”), ”Kissi piru” (”Laakerinlehtiä ja lipistikkuja", ”Valiojutut 1”), ”Karhu-kissa” ( ”Meirän kukkoo”), ”Nivalan kissinkarvat” (”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”)
Hei!
Kiitos yhteydenotosta.
Otamme kirjastoon lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia kauno- ja tietokirjoja. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käydä lahjoittajien luona valikoimassa teoksia vaan kirjat pitäisi tuoda lähimpään kirjastoon.
Kirjastossa täytetään lahjoitussopimus, jossa sovitaan mm. siitä mitä tehdään teoksille, joita kirjasto ei mahdollisesti ota kokoelmiinsa.
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Voisikohan kyseessä olla Tuulikki Janhusen "Kuninkaan käskystä etelässä"? Sisällöltään kuvaus kirjasta ei aivan täsmää sinun kuvaukseesi, mutta kansi kyllä sopisi muistikuviisi. Sivuja kirjassa on vain 81 ja muodoltaan se on kapea ja korkea. Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia sen kannesta. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kuvaus kirjasta. Kustantaja on Suomen lähetysseura ja kirja on julkaistu vuonna 1965.
"Kuninkaan käskystä etelässä" -kirja löytyy useista Suomen kirjastoista. Jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan muualta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Aikuisten lasten ja vanhempien välisiä suhteita käsittelee ainakin Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella: irtiottoja vanhempien vallasta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaikella%20kunnioituksella%20j%C3%A4rvinen__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta...
Kirjastoista ei myytävää kappaletta löydy, mutta http://www.antikka.net/ palvelussa Suur-Lohtajan historia 1-2 olisi myynnissä:
http://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=Lohtajan&tryhma=0&sarja=0&…
Valitettavasti etsimääsi amerikkalaisen Jane Kenyonin (1947–1995) runoa ei ole suomennettu, kuten ei muutakaan hänen tuotantoaan.
http://www.poetryfoundation.org/bio/jane-kenyon
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://aleksi.btj.fi/
https://vaski.finna.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirjasto.kuopio.fi/
http://finna.fi
