Kyseessä on burmalainen kansansatu Sulhanen hiirineidille. Satu on luettavissa esimerkiksi satuantologioista Kauneimmat eläinsadut (kuvittanut Janusz Grabianski, WSOY, 1988) ja Satusaari. Hulivilivuori (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen et al., useita kuvittajia, Weilin + Göös, 2005).
Satuantologiat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Ehkä tämä vanha uutinen on syytä lukea ennen kuin miettii vakuutuksen arvoa: https://yle.fi/a/3-5061875Rahan arvon laskemiseen löytyy Tilastokeskuksen sivuilta rahan arvon muunnin: https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Voit aloittaa haun Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. yhdistämällä asiasanat "taloushallinto" ja "yhdistykset" tai "taloudenhoito" ja "yhdistykset" tai "järjestöt" ja "kirjanpito" tai "taloudenhoito" ja "järjestöt". Näillä asiasanoilla löytyvät mm. seuraavat kirjat: Taloushallinnon säädökset (vuosittain),
Kari Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja ( 2000). Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ( 2001), Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito ( 2002). Näiden teosten lähdeluetteloista kannattaa myös etsiä lisää lähdeviitteitä.
Mikäli haluat artikkelitietoa aiheesta, sinun kannattaa rajata aihe tarkemmin. Artikkeliviitetietokanta Aleksista...
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi
Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo…
Talossa ovat...
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin...
Asiakkaat ovat paljon toivoneet sähköpostitse lähetettäviä muistutuksia jo ennen eräpäivää, ja tällainen palveluhan monissa kirjastoissa jo tosiaan on käytössä. Asiaan liittyvistä teknisistä ym. ongelmista huolimatta kyseinen palvelu on silti päätetty rakentaa myös HelMet-järjestelmään, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden kuluessa.
Kirjasto ei pyri maksimoimaan saataviaan vaan kyse on vain pyrkimyksestä saada aineisto takaisin asiakkailta.
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan...
Kirjastot.fi ammattisivustolta löytyy lista Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastojarjestelmat?language_content_entity=fi
Kirjastoseuran kooste kirjastojärjestelmistä Suomessa on vuodelta 2015. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Avoimen lähdekoodin järjestelmät voisivat sopia hyvin teidän tapaukseenne. https://www.kreodi.fi/en/23/Artikkelit/436/AVOIMEN-L%C3%84HDEKOODIN-KIRJASTOJ%C3%84RJESTELM%C3%84T.htm
Toisaalta voisi ajatella järjestelmäksi samaa, jota muut alanne oppilaitokset käyttävät. Se voisi helpottaa mahdollista yhteiskäyttöä.
Kolmas vaihtoehto voisi olla kunnan käyttämä...
Seitsennumeroiset V-sarjan Singerit on valmistettu yhtiön Kilbowien tehtailla Skotlannissa vuonna 1909.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…;
