Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös...
Victoria Benedictsson kirjoitti teoksensa Fru Marianne salanimellä Ernst Ahlgren. Teoksen Marianne-rouva suomentajaksi mainitaan Auk. Dahlberg. Suomennos ilmestyi vuonna 1890.Teosta on joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmissa, mutta useimmista sitä ei saa kotilainaan. PIKI-kirjastojen kohdalla ei ole mainintaa, että kirjaa ei saisi kotilainaan, joten voitte yrittää tilata teoksen kaukolainaa oman lähikirjastonne kautta.https://finna.fi/Record/piki.3216211?sid=4867831854
Tästä lento-onnettomuudesta löytyy aika niukasti kirjallisuutta, mutta tässä tulee joitakin vinkkejä:
Seppo Jylhän kirjassa "Siviili-ilmailun viimeiset lennot : 1927-1994" vuodesta 1995 löytyy artikkeli kyseisestä turmasta.
Suomen ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 Kaleva-seminaari. Tämän seminaarin ohjelma,luennoitsijat sekä mitä materiaalia, esim. dokumenttielokuvia on tehty tästä onnettomuudesta löytyy internetistä osoitteella
www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva
Yhteenveto tästä seminaarista löytyy myös vuoden 2005 numero 5 "Siivet" lehden numerossa. Kopio tästä artikkelista on mahdollista saada Kirkkonummen kirjastosta.
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Kyllähän lainat pitäisi eräpäivään mennessä palauttaa. Kirjastoista löytyy kyllä sekä fysiikan että kemian kirjoja, mutta sinun kannattaisi kysyä suoraan omasta kirjastostasi, onko siellä tai muissa kirjastoissa juuri niitä kirjoja, joita sinä tarvitset.
Mitään julkisia mainintoja asiasta emme löytäneet. Cosmopolitan-lehden haastattelussa joulukuussa 2011 Chisu ilmoittaa, ettei hänen rakkauselämäänsä ruodita julkisuudessa nyt eikä tulevaisuudessa. Kyseisen haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: http://www.cosmopolitan.fi/artikkeli/kauneus/chisu_nautin_nyt_naista_ti…
Tästä Tapio Yrjän säveltämästä ja Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoittamasta joululaulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Yleisradiolla on ääninauha, jolla laulun esittävät Maikki Länsiö ja Esa Saario ja Tapio Yrjän yhtye. Laulu on soitettu ohjelmassa "Suomi soi : Jouluisia levyarkiston aarteita - Joulu-Suomi soi osa 2". Ohjelman tiedot löytyvät Ylen Areenasta, mutta ohjelma ei ole enää kuunneltavissa.
Kannattaa toivoa tätä laulua esimerkiksi jossakin Yleisradion toivekonsertissa!
Lähteet:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Ohjelman tiedot Ylen Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-2097256
Valitettavasti makeisia valmistavasta Haribo-yrityksestä ei löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. En onnistunut löytämään myöskään Hariboa käsitteleviä lehtiartikkeleita, joita olisi saatavissa Suomessa. Koska kyseessä on saksalainen yritys, tuntuisi kirjallisuutta löytyvän jonkin verran saksaksi. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy Suomen kirjastoista. Esimerkkejä saksankielisestä kirjallisuudesta ovat Bettina de Cosnacin Die Riegels: Die Geschichte der Kultmarke Haribo und ihrer Gründerfamilie (2006) sekä Kordula Wernerin Das große Haribo-Buch (2001).
Haribo-yrityksestä löytyy suomeksi jonkin verran perustietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan. Yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin julkaisemasta Smithsonian...
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Siitä mitä okkultismi on ja mihin he uskovat, voisit löytää tietoa esim. seuraavanlaisista suomenkielisistä kirjoista:
- Eskola, Timo (toim.): Uuden aikakauden uskonnollisuus (2000)
- Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
- Ojala, Kati: Mitä on New Age (1994)
Lyhyen määritelmän sekä suppean historiallisen katsauksen voisit löytää myös tietosanakirjoista. Esimerkiksi Otavan suuressa Encyclopediassa on okkultismi -sanan kohdalla lyhyesti selostettu okkultismi -sanan merkitystä sekä okkultismin historiallista taustaa.
Kaikki aiemmin mainitut teokset löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Lisää vastaavia teoksia voisi etsiä tietokannastamme esimerkiksi hakusanoilla "okkultismi" tai "New Age -liike".
Laipanmaasta kertova kirja Laipanmaassa ja muuallakin on Tampereen pääkirjaston Pirkanmaa-kokoelmassa sekä Pälkäneen kirjaston kotiseutukokoelmassa ja Sappeen lainausaseman kokoelmassa. Toinen Laipanmaata käsittelevä kirja on Viljo Koistisen kirja Elämää Laipanmaassa vuodelta 1996. Kirjasta löytyy tietoja alueella asuneista henkilöistä. Kirja on Kangasalan pääkirjaston kokoelmassa.
Vanhoja karttoja alueelta ei ole kirjastossa, mutta niitä voi tiedustella kunnan arkistosta.
Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
