Ryhdyin etsimään tietoa internetistä Googlella ja löysin hakulausekkeella "automaattinen puheentunnistus" erinäisiä linkkejä, joista kenties voisi olla apua.
Tässä Goolen antamat tulokset:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%22automaattinen+puheentunnistus%22… .
Esim. Lingsoft-niminen yritys on julkaissut Windows-tietokoneissa toimivan puheohjaussovelluksen, Lingsoft Speech Controller -ohjelman. Tässä lisätietoja:
http://lingsoft.fi/?lang=fi&doc_id=120&session_id=6f58b86eecfa997c9eb49… .
Varjokuvien tekemiseen opastaa Sophie Collinsin kirja Varjokuvia: 100 varjoeläintä koirasta korppikotkaan (Nemo, 2008).
Kirjan saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voit tarkistaa osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Kirjan esittely löytyy osoitteesta http://www.nemokustannus.fi/fi/kirjat.html?kirja=180.
Emme ainakaan löytäneet mitään viitteitä siitä, että Philippe Fixin Kultapilkkuisesta norsusta (1971) olisi otettu uusintapainosta. Jos haluat kirjan omaksesi, kannattaa kysellä antikvariaateista, vaikkapa esimerkiksi täältä: http://www.antikka.net/
Onnea etsintään!
Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Penelope sisältyy Caj Westerbergin kääntämänä vuonna 1993 suomeksi julkaistuun kahden ruotsinkielisen alkuperäiskokoelman runoja sisältävään kirjaan Lumileopardi ; Puistot : kaksi runoelmaa. Lisäksi yksi sarjan runoista on mukana Tommy Tabermannin toimittamassa Maalliset mantrat -antologiassa.
Helle C. E. Lövenskioldin Suuri tilkkutyökirja sisältää kirjan takakannen mukaan käytännön tietoa sekä aloitteleville että kokeneille tilkkuilijoille. Siinä on tietoa kankaista, tekniikoista, applikoinneista ja kirjonnasta, käsin ja koneella ompelemisesta, sekä tikkaamisesta, kanttauksesta ja ripustamisesta. Siinä on myös runsaasti malleja ja ohjeita. Kirja vaikuttaisi sopivalta tilkkutyötä opiskelevalle.
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Adébáyò, Ayòbámi : Älä mene pois (lapsettomuutta ja sen seurauksia käsittelevä romaani yhteiskunnassa, jossa vallitsee moniavioisuus)
Atwood, Margaret : Orjattaresi (dystopiayhteiskunta, jossa nuoret naiset on valjastettu synnytyskoneiksi)
Faulkner, William : Villipalmut (epäsovinnainen rakkaus, jossa puolisonsa toisen miehen vuoksi jättänyt nainen tulee raskaaksi ja päätyy aborttiin)
Kundera, Milan : Jäähyväisvalssi (kirjan tapahtumapaikkana on lapsettomuuden hoitoon keskittynyt kylpylä, keskeisinä hahmoina sairaanhoitaja, joka haluaa lapsen isälleen sekä isyyttä kammova ja toisen naisen kanssa naimisissa oleva isä)
Shriver, Lionel : Poikani Kevin (murhaajan äidin tarina, joka alkaa ennen lapsen syntymää ja...
Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys.
Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on...
Erja Vuorion Oulunkyläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus...
Hectorin Pop eilen - toissapäivänä -ohjelma on pyörinyt sunnuntaisin klo 11-12 Roll FM:llä ja ohjelma on uusittu seuraavan viikon keskiviikkona klo 14-15. Näyttää, että radiossa on pyörinyt arkistolähetyksiä joulukuussa, ja nopeasti vilkaistuna Hectorin ohjelmasta on uusittu ainakin elokuun jakso.Voit tutkia Roll FM:n ohjelmia ja aikatauluja heidän nettisivuillaan kohdassa Ohjelmat: https://www.rollfm.fi/ohjelmat/Uutisten mukaan tammikuussa alkaa taas uudet lähetykset.
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan...
Sketsi oli nimeltään "Me Katajat ja joulu". Se oli mukana Ryhmäteatterin Tabu-sketsisarjassa, joka esitettiin MTV3:n SubTV-kanavalla vuonna 1986. Pirkka-Pekka Petelius esitti sketsissä tosiaan mummoa. Katajan perheen isää esitti Aake Kalliala ja äitiä Kari Heiskanen. Lapsia esittivät Vesa Vierikko ja Maija Leino. Paras tapa löytää sarja lienee nykyisin DVD, joka julkaistiin 2007 ja jota voi löytää hyvällä onnella käytettyjen elokuvien liikkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tabu_(televisiosarja)#Me_Katajat_ja_joulu
Hei
Suomen kansallisbibliografia Melinda löytyy osoitteesta
MELINDA - Perushaku (kansalliskirjasto.fi)
Sieltä löytyy kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Lähetin sinun sähköpostiisi Melindassa tehdyn Christie-haun.
1900-luvun tilastot asuntojen hinnoista ja kaupoista eivät valitettavasti ole kovinkaan kattavia.
Tilastokeskuksella on osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta saatavilla Verohallinnon varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986.
Paras aineisto 1900-alkupuolen luvun asuntojen hintatiedoille lienee Suomen Pankin julkaisu Asuntopalvelukset Suomessa 1860-1965.
Muista hinnoista tuolta ajankohdalta löytyy jonkin verran tietoa Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta löytyvästä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1950. Siinä on taulukko elintarvikkeiden ym. keskihinnoista vuosina 1948-1950 sivulla 194.
Tuon...
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia.
