Kokonaista runokokoelmaa 1500-luvulla syntyneeltä runoilijalta Robert Herrickiltä ei ole suomennettu. Tuhat laulujen vuotta -runoantologiassa on suomennos runosta To daffodils (Narsisseille). Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 -antologiassa (toimittanut Eino Railo) on kolme Herrickin runojen suomennosta, joista runo Kukkasille voisi olla kysymäsi.
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Orvokki Autiosta ei näytä kovin runsaasti löytyvän aineistoa, mutta löysin kolme kirjaa, joissa käsitellään hänen kirjallista uraansa ja tuotantoaan:
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989// "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala, Otava, 1087, s. 671-675// Suomen kirjallisuushistoria 3. SKS, 1999, s. 199-// Suomalaisia nykykertojia, Kipa, 1987.
Myös seuraavista lehtiartikkeleista löytyy tietoa Autiosta:
Huojuvat kulissit, naamiot valahtavat (Orvokki Autio,Viistotaival), Sinnemäki, Anssi ;
Autio, Orvokki, 1980, Kulttuurivihkot, nro 8, s. 51-52
Ei vain ajankuva: Porra, Olli, 1981, Virke nro 1, s. 57-58
Orvokki Aution...
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Tässä on aiheeseen liittyviä kirjoja, muutama verkkojulkaisu ja artikkeliviitteitä. Kirjoja ja lehtiä voit varata Eepos-verkkokirjastossa.
Kirjastot ovat suljettuna Koronatilanteen takia tällä tietoa 13.5.2020 asti.
Eepos-verkkokirjastosta löytyy seuraavia teoksia:
Kastikainen, Helena: Pikkupomosta johtajaksi
Kuistiala, Anu: Johtajanaiset
Lindroos, Pia: Naisen 9 työelämää
Sandberg, Sheryl: Lean in
Tukiainen, Maaretta: Huippunaiset
Verkkojulkaisut: Hyvärinen Sanna: Monta polkua johtajuuteen, Lämsä, A-M: Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat (Elektran artikkeli)
Naisten osuus ylimmässä johdossa kehittyy hitaasti, s. 48- (Elektran artikkeli)
Elektran artikkeleihin pääsee tutkimaan kirjastossa.
Lehtiartikkelit (...
Verenpaine yleensä kohoaa iän myötä. Kyse ei välttämättä tällöin ole verenpainetaudista, joskin senkin mahdollisuus on suurempi vanhemmilla ihmisillä.
https://www.kaypahoito.fi/hoi04010
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/vanhuksen-verenpaine…
Kanaalin tunneli koostuu kolmesta tunnelista, kahdesta rautatietunnelista ja niiden välissä olevasta huoltotunnelista. Tunnelissa henkiloliikenne, myös autot, kuljetetaan junalla. Huoltotunnelissa on vasemmanpuoleinen liikenne.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Channel_Tunnel
Kirjo on Suomessa toimivan Btj:n uutuusluettelo kirjoista,
jossa esitellään vuosittain noin 8000 uutuusnimekettä. Kirjo ilmestyy 20 kertaa vuodessa ja se on ilmainen aineistoa tilaaville asiakkaillemme.
Näin Btj:n mukaan. Katso lisää:
http://www.btj.fi/index.php?file=89
Kirjavälityksen tiedot
http://www.kirjavalitys.fi/
www.kirjastot.fi tai ruotsiksi www.biblioteken.fi on portaali, mistä löytyy tietoa kirjastoista ja kirjallisuudesta,
Katso lisä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/
Avoimessa netissä ei löydy suomalaisia kirjallisuus-arvoisteluja, kuten esim Svensk bokhandelin sivuilla.
Helsingin Sanomien ja muiden lehtien arkisto ovat hyvät lähdeet.
EULEX-rekrytoinnista vastaa Suomessa sisäasiainministeriö.
Voitte olla yhteydessä suoraan siellä siviilikriisinhallinnan rekrytointiyksikköön, vaihde 09 - 16001.
Tietoa rekrytoinnista löytyy myös ministeriön sivuilta www.intermin.fi ja siellä "Siviilikriisinhallinta"
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
NHL:n runkosarjassa 2019-2020 on yhteensä 1271 ottelua. Runkosarjassa jokainen joukkue pelaa 82 ottelua.
Lähteet:
https://www.nhl.com/news/nhl-announces-2019-20-home-openers/c-307954602
https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL
Child Catcher -hahmosta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Kyseistä hahmoa ei mainitsemastasi kirjan käännöksestä löydy, koska se esiintyy ainoastaan elokuvassa. Sen on luonut elokuvaan Roald Dahl. Hahmon nimen suomennos löytyy siis elokuvan tekstityksestä. Elokuvasta löytyy suomeksi tekstitetty Blu Ray -versio myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Lähde:
Child Catcher - Wikipedia
Keski-kirjastoissa Ratu-kortistoja ei ole saatavilla. Kaukolainana kortteja voi tilata Varastokirjastosta. Kaukolainat ovat maksullisia Toivakan kirjaston sivujen mukaan. Tarkempia hintoja kannattaa kysyä kirjaston asiakaspalvelusta. Varastokirjaston Ratu-kortistot löydät täältä: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+Ratu-kortisto&type=AllFields Kaukolainojen tilauslomake: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll Rakennustiedon RT-kortiston saa maksullisena käyttöönsä verkon kautta, https://tilaukset.rakennustieto.fi/rt-kortisto/rt-lisenssi
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.
Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:
Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…
Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…
Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten...
