Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
It is not easy to say who is the first pop music musician. But Bing Crosby and Frank Sinatra are maybe the first. According to some sources the first could be also Elvis Presley. Here below you have information about the history of pop music:
http://www.shinemusic.com.au/musicresources/History-of-Pop-Music.aspx
http://www.buzzle.com/articles/pop-music-history.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Bing_Crosby_discography
http://www.sinatra.com/
http://www.elvis.com/
Via Helmet Web Library (the web library of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen: http://www.helmet.fi/search~S9/) you can find many books about fashion of the past decades, for example these:
- Style me vintage : clothes : easy techniques for creating classic looks / Naomi...
Apua kannattaa kysyä suoraan Kirjasto10:stä, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Kirjasto10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Editointitilojen käytön ikäraja on 15 vuotta, ja niiden käyttöön vaaditaan kirjastokortti. Varaus puhelimitse 09-3108 5000 tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10: kohdalta, työtila nro 42, https://varaus.lib.hel.fi/
Suvusta Holst / Holsti ei löydy kattavaa teosta. Yksittäisistä suvun jäsenistä löytyy useita teoksia eri kirjastoista eri kielillä, enimmäkseen juuri ruotsinkielisiä. Teoksessa Mether, Leif: Sukuhakemisto--Släktregister--Family index (on useissa kirjastoissa) mainitaan 9 viitettä nimelle Holst, Holsti, Holstius.
Tämän lisäksi on olemassa Brages Pressarkiv (Kaserngatan 28 a 5, 00130 H:fors), mainio lehtileikearkisto (Suomen ruotsinkielinen lehdistö ).
Tällaista palvelua ei tietääkseni vielä ole olemassa, nuotit leviävät edelleen pääsääntöisesti vain paperille painettuina julkaisuina. Yksityinen henkilö voi lainata Abban nuottikokoelman kirjastosta ja skannata sen sivut, jonka jälkeen omassa käytössä on tiedostomuotoisia nuotteja.
Tekijänoikeudellisesti jo vapaata taidemusiikkia on verkon kautta saatavana jo aika paljon, mutta uutta populaarimusiikkia ei. Laittomia lähteitä on jonkin verran, mutta kirjastot eivät voi niitten tietoja levittää.
Heikki Poroila
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
Nämä kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta:
Cook: Illustrated Jaguar buyer's guide (Hakunilan kirjasto), Lademanns bil-lexikon - Jaguar (Martinlaakson kirjasto), Lyons: Jaguar - Performance and Pride (Leppävaaran kirjasto), Whyte: Jaguar (Rikhardinkadun kirjasto), Harvey: Jaguar (Itäkeskuksen kirjasto). Whyten kirja on lainassa tällä hetkellä. Näistä kirjoista yksi on ruotsinkielinen ja muut englanninkielisiä. Kirjastojen yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid=
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Itämerellä maannousu on alle yksi millimetri vuodessa leveyspiiriltä 55 leveyspiirille 56 kulkevan linjan eteläpuolella. Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy kartta ja muuta tietoa Fennoskandian maannoususta: https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu.
Tärkein syy veden tislaukseen on mikrobipuhtaus. Tislattua vettä käytetään muun muassa lääketieteellisissä tarkoituksissa ja laboratorioissa.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tislattu_vesi
Emme valitettavasti löytäneet tällaista viitettä. J. K. Paasikivestä löytyy paljon kirjallisuutta Finna-haulla. Tietoa voisi etsiä elämäkerroista ja muistelmista tai kirjeistä sekä päiväkirjoista.
Kollegani muistikuvia lehtikirjoittelusta: Aikanaan maailmalla paljon herätti kohua uutiskuva Sauli Niinistöstä kolaamassa lunta presidentinvaalien tulosten selviämisen jälkeisenä aamuna. Paasikiveen ja halkoihin muistan ruotsalaislehden Suomen-kirjeenvaihtajalle kohdistetun kehotuksen hankkia kirves ja mennä metsään halkoja hakkaamaan.
Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän?
Helmetistä löytyy riittävä kappalemäärä ainakin eteläkorealaisten naiskirjailijoiden kirjoja:
Han Kang s. 1970
- Vegetaristi - Kansainvälinen bestseller, joka nosti Han Kangin maailmanmaineeseen. Kirja on rankka lukukokemus, joka kertoo mm. anoreksiasta, perheväkivallasta ja sotamuistoista. Koreassa sitä on luettu maan sodanjälkeisen historian tulkkina.
- Valkoinen kirja - Valkoinen väri kuvaa ihmissielua ja kuolemaa. Kirjassa tuntemattomaksi jäänyt henkilö "puhuu" isolle siskolleen, joka kuoli parin tunnin ikäisenä.
- Ihmisen teot - Kirja kertoo Etelä-Korean hallintoa vastaan kapinoineista opiskelijoista ja vastarinnasta, joka tukahdutettiin verisesti. Episodimainen romaani ulottuu vuodesta 1980 nykypäivään. Kirja nostaa esiin...
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
