Hei!
Joissakin kirjastoissa voi jo lainata ja palauttaa kirjoja sekä hakea varauksia. Tällä hetkellä toiminta on omatoimista. Ensimmäiset eräpäivät alkavat porrastetusti kesäkuun alussa. Lisää tietoa löytyy täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Helsingin kaupunginkirjastossa on "Optimi" tietokonetiedon mukaan tällä hetkellä lainattavissa Pasilan, Kannelmäen ja Viikin kirjastoista.
"Yrityksen viestinnän" kaikki pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen 30 kappaletta ovat lainassa, varausjonoa on 9 varausta. Aalto-yliopiston kirjastossa Helsingissä näyttäisi kirjaa olevan paikalla 1 lainattavissa oleva kappale. Myös Helsingin Hankens bibliotekissa näyttää usea kappale kirjaa erääntyvän lähipäivinä eikä varausjonoa näyttäisi olevan.
Lähde: Milennium- ja Linda-tietokannat
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa hautapaikasta. Hän näyttäisi asuneen Iisalmessa kuolinvuoteensa (1654) asti, joten kannattaisi olla yhteydessä Iisalmen seurakuntaan. Alla yhteystiedot:
http://www.iisalmenseurakunta.fi/yhteystiedot
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Hei!
Voisiko kyseessä olla niin tuore tapaus kuin Garth Steinin Tiellä pysymisen taito vuodelta 2009? Kannessa on kyllä koiran kuono, mutta ei naista ollenkaan. Perheen äiti sairastuu aivosyöpään. Perheen isä on kilpa-autourheilun puoliammattilainen ja perheeseen kuuluu myös tytär ja tietenkin sekarotuinen Enzo-koira. Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa kysyä täältä uudelleen, joku muu voi muistaa oikean teoksen.
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Nimenmuutoksen voi tehdä minkä tahansa Vaski-kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti, joka on uudella nimelläsi, korjaus asiakasrekisteriin tapahtuu odottaessa eikä maksa mitään.
Mikäli tarvitset uuden kortin, sen hinta on 2 €.
Lisätietoa kirjaston sivuilta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Taistelukalan ja kirsikkabarbien yhteensopivuuteen ei voi antaa varmaa vastausta, sillä se riippuu kyseisten kalayksilöiden luonteesta. Taistelu- ja muiden huntueväisten kalojen kohdalla ongelmana on, että joidenkin lajien kalat saattavat vahingoittaa niitä nyppimällä niiden eviä. Monet barbikalat tunnetaan mahdollisina evien näykkijöinä, mutta kirsikkabarbeja ei pidetä tämän suhteen pahimpana lajina.
Taistelukalat viihtyvät toisaalta parhaiten hieman lämpimämmässä vedessä kuin kirsikkabarbit, joten lämpötilan suhteen akvaariossa on tässä tapauksessa tehtävä kompromissi.
Lähteet ja lisätietoa:
Sannan akvaariosivut: http://millia.aqua-web.org/tekstit/kalat/labyrinttikalat/taistelukala.htm
Varjo, Markku: Akvaarion perusopas (AquaGeo,...
Kyseessä saattaisivat olla Eva Dahlgrenin Lasse & Urmas -kirjat. Niitä on ilmestynyt kolme: Täti Luun salaisuus (2004), Pennut pinteessä (2005) ja Puudelitähdet (2006).
Lisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub2ed85e0-41a1-49ae-9d41-ee429bd93178.
Pienessä taloyhtiössä ongelmat usein korostuvat.
Osakkaalla on kuitenkin oikeus poitää kiini seuraavista:
Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:
oikeus osakekirjan saamiseen
oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta Omataloyhtiö
Kannattaa myös lukea...
Olisikohan novelli Tšehovin Ruhtinatar? Se löytyisi kirjasta Valitut novellit II. Linkki Helmet hakutulokseen.Ruhtinatar ei siinä jaa ruokaa jouluisin, mutta kuvittelee olevansa kovin armollinen ja hurskas.
Hei,Yleiskielessä olut taipuu samoin kuin 'ohut' ja 'lyhyt'. Oikea muoto olisi siis 'oluilla'. Osa samantyyppisistä kolmitavuisista sanoista, esim. 'väsynyt' taipuu 'väsyneillä', mikä vaikuttanee tuohon variaatioon taivutuksessa alueesta riippumatta. Äkkiseltään en löytänyt lähdettä tuohon ilmaisun murteelllisuuteen.Suomen murteiden sanakirjassa (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja) on valmiina vasta a-noukkia, joten siellä on vielä työstö kesken. Näistä voi lukea vaikkapa Kielitoimiston ohjeistuksista.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-oluen-olueen-lyhyen-lyhyeen/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-vasyneisiin-ja-vasyneihin/
Paula Koivuniemen esittämänä ei löydy ainakaan Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979 http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/html/index.htm , eikä plussa tietokannasta.
Kuoppamäen Dixi-coat on julkaistu singlenä vuonna 1972 (Dixi Coat JKC 501). Sen tiedot löytyvät YLEn Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979.
Hesari 4. heinäkuuta 1999: Juha Watt Vainion Suuret suomalaiset Seiväsmatkat on klassikko, jossa ovat kaikki Suomi-kliseen perusainekset: alkoholi, suoraviivaisuus, reiluus, toveruus ja mutkaton junttius. Syntyi käsite Härmän jätkät. Härmän jätkät saapuu tänne maasta mämmin, ruoka outoa on muusi liian lämmin.
Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
