Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy tietoa nimien alkuperästä. Kotuksen mukaan Aada on mukaelma nimestä Ada. Ada taas viittaa vanhaan saksankieliseen sanaan Adel, joka merkitsee jalosukuista.
Nimen alkuperästä voi lukea lisää täältä: Aada - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kysytty kirja liittyy mitä ilmeisimmin geokätkön paikkaa kuvaavaan arvoitukseen, jonka näkee tästä linkistä.
Vahva aavistukseni on, että kyseessä oleva kirja on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. Teoksessa itseoppinut korpifilosofi Konsta Pylkkänen ajattelee sinisiä ajatuksia, tuumailee maailmankaikkeuden kokoa ja kauppaa kahdelle tutkijalle lohen härskiin ylihintaan. Oheinen kirjoitus Einesbaari-blogissa näyttää puoltavan tätä aavistusta: http://lukupiiri1.blogspot.com/2018/03/veikko-huovinen-havukka-ahon-aja…
Finna-tietokannan mukaan Valmet 565 -traktorin käyttö- ja hoito-opasta (Gummerus 1965) löytyy ainoastaan yksi kappale auto- ja tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseon Mobilian kokoelmissa. Lainattavia kappaleita ei ole.Kirjaa näyttää olevan myynnissä tällä hetkellä ainakin täällä.Verkossa on käytettävissä tekninen raportti traktorimallin koekäytöstä vuodelta 1966.
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Tiedustelemaanne Aimo Vuorisen teosta "Lappeenrannan kirkot : entisten ja nykyisten kirkkojen vaiheita Kauskilasta Sammonlahteen" ei ole Eduskunnan kirjastossa, mutta LINDA-tietokannan mukaan se on Åbo Akademin, Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa.
Helsingissä kirja on HELKA-tietokannan tämänhetkisen tiedon mukaan lainattavissa ainakin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa. Esim. Kansalliskirjastossa kirjaan voi tutustua lukusalissa.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Tietopalvelu
Olisiko kyseessä Vesa Luukkosen kirjat Niinisaareen ( vuodelta 2006) ja Omalla konnulla (vuodelta 2008). Kirjat kertovat itäisen Savon asuttamisesta 1400-luvulla, jolloin Karjalasta tultiin lähes asumattomiin korpiin kalastamaan ja metsästämään. Kirjat ovat Punkaharjulaisen Kirja-Pakarin kustantamia
Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat.
Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Heti tulee mieleen Eeva Kilven runo kokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, joka alkaa sanoilla:"Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä...jne.
Jos runo ei ole ajattelemasi, kysy uudelleen.
Vastaavia kirjoja löytyy ruotsiksi mm. Helsingin kirjastoluokista 2.4 BÖRJA LÄSA, 2.4 LÄTTLÄSTA sekä 2.79 ROLIGT ATT LÄRA (kuvakirjat). Kokeile siis Helmet-hakuja "lättlästa" ja "roligt att lära". Tietokirjapuolelta löytyy lisäksi ainakin sarja "Lätta fakta".
Luultavasti kyseessä on yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti Archie Shepp. Hän on levyttänyt Horace Silverin sävellyksen "No Smoking" albumilla Tray of Silver (1979) ja soittaa levytyksellä nimenomaan tenorisaksofonia. Saman sävellyksen ovat levyttäneet muun muassa ranskalainen baritonisaksofonisti Frédéric Couderc vuonna 2000 ja yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti Eric Alexander vuonna 1998. Lisäksi ruotsalainen tenorisaksofonisti John Högman on levyttänyt samannimisen sävellyksensä vuonna 1995. Yksikään näistä albumeista ei kuitenkaan ole nimeltään "No Smoking".
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan...
