Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
Tähän kysymykseen saimme apua Kuvataideakatemian kirjastosta. Sieltä vastattiin, että Un Kolor Distinto -taiteilijaduon töiden voidaan katsoa edustavan katutaidetta, englanninkielinen termi on street art. Katutaiteesta voi lukea tarkemmin esim. https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.424008
Laurel Burchin taiteesta ei kirjaston kokoelmissa ole tietoa. Internetissä nähtävillä olevien töiden pohjalta ainakin osan hänen teoksistaan voidaan nähdä edustavan naivismia.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia katutaidetta tai naivismia esitteleviä teoksia voi etsiä helmet-haulla (www.helmet.fi) hakusanoilla katutaide ja naivismi. Suomalaisia naivistisia taidemaalareita ovat esim Alice Kaira, Andreas Alariesto, Martti Lehto ja...
Kyseessä saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1548987?lang=fin
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Kassu Halosen säveltämää ja Edu Kettusen sanoittamaa Mielenrauhaa-kappaletta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
Nuottia siihen on kysytty aikaisemminkin.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-ihmeesta-loydon-nuotin-mielenrauhaa…
Guy de Maupassantin Sur l’eau -teos on ilmestymässä keväällä Matti Ylipiessan suomennoksena:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2430192?lang=fin
Teoksen englanninnos on vapaasti luettavissa Gutenberg-projektin sivuilta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/49318
Käytämme joskus outoa kirjasto-slangia. Varauksen voi pysäyttää loman ajaksi Lukitsemalla sen Helmet nettisivulla kirjautumalla omiin tietoihin.
Loman jälkeen on hyvä käydä vapauttamassa varaus. Muuten se ei etene jonossa.
Ohjeet löytyvät otsikolla Lukitse varauksesi loman ajaksi. Linkki Helmet sivulle.
Tässä joitakin poimintoja mainitsemistasi aiheista. Vankilat on niin laaja aihe, että listan muodostaminen on mahdotonta. Kannattaa hakea Vanamo-verkkokirjastosta Vankilat-hakusanalla ja tarvittaessa rajata hakua. Lähetystyöstä löytyy myös näiden lisäksi runsaasti aineistoa. Tosipohjaisia elämäkertoja meillä on niin paljon, että suosittelisin kirjastokäyntiä. Parhaan käsityksen niistä saa hyllyjä selailemalla - ellei sitten teillä ole mielessänne hyvin rajattu ryhmä. https://vanamo.finna.fi/ Koulukoti + nuorisokoti:Anna-Maija Kokko: Matkalla yhdessä tekemiseen: Nupro - nuorten integroitu hoitomalli, 1994Ensio Kyppö: Ne kovimmat pojat: Heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa - Kokemuksia, muistoja ja mietteitä...
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin...
Freelancer on kirjoittaja, valokuvaaja tms. (yleensä jonkin "luovan" ammatin harjoittaja), joka ei ole vakinaisessa työsuhteessa mihinkään työantajaan. Marjatta Peltoniemi on kirjoittanut aiheesta kirjan: Minustako free lance -toimittaja (1997), Mauri Saarinen puolestaan kirjan: Pätkätyöt: työnantajan ja palkansaajan opas (1998). Lisäksi aiheesta ovat ilmestyneet ainakin seuraavat teokset: Freelancerin opas (1995) ja Jokinen, Heikki: Sarjakuvantekijän selviytymisopas (1999). Useimmissa kirjastoissa voi käyttää lehtiartikkelitietokantoja, kuten suomenkieliset Arto ja Aleksi.Aleksista saa asiasanalla freelance-työntekijät 53 viitettä ja Artosta 63 ( esim. Mikael Brunilan artikkeli Freelancerit ovat välimaastossa Psykologi-lehdessä 6/2000).
