Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista rap-biisiä. Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista mistä kappaleesta tässä voisi olla kyse? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Er fråga är ganska omfattande, men här några länkförslag: http://www.narpes.fi:8000/svensk/inneh.htm . http://www.folkbiblioteken.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=442 . I biblioteket finns det information om utbilding i klassen 38.
Luulen että voisit saada parhaimmat ohjeet suoraan asiantuntijoilta eli vetokoiraharrastajilta. Tässä muutama linkki:
http://samy.fi/
http://www.vul.fi/
Kuvia löytyy seuraavista linkeistä:
http://www.siperianhusky.net/valjakko.htm
http://www.powerline.fi/tuotteet.htm
http://www.saunalahti.fi/samans/jutut/kuljetus.html
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Etsin Finnasta viisi teosta rajaamalla tulokset aiheen "elokuvataide" mukaan; näin tekemällä voi halutessaan etsiä lisääkin kirjallisuutta aiheesta. Tässä teokset ja linkit niiden tarkempiin tietoihin, joiden perusteella voitte miettiä, mitkä näistä voisivat kiinnostaa:Peltonen, Petri et. al (2017): Kelaa sitä: leffakysymyksiä: filmin alkuhämärästä kirkkaimpiin hitteihin Nummelin, Juri, (2015): Klassikkoja, unohdettuja, outouksia: kirjoituksia elokuvastaThomson, David (2016): How to watch a movieRyynänen, Max (2013): Elokuva, rakastettuniSchneider, Stephen Jay (2017): 1001 movies you must see before you die
Yhdistymisvapaus kuuluu ns. poliittisiin perusoikeuksiin. Perustuslain 13 § toteaa: 13 §Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.**Voit halutessasi tutustua esim. julkaisuun Yhdistysoikeus:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994333332806250?sid=...
Valitettavasti emme löytäneet nuotteja kyseiseen kappaleeseen, etsinnöistä huolimatta. Etsin nuotteja Kyösti Rothin nimellä ja laulun nimellä. Mitään ei valitettavasti löytynyt. Voi olla, että kappaleen nuotit eivät sisälly mihinkään painettuun nuottikirjaan.
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Kirjastossamme on mm. Pohjonen, Raul: Talonpojan aarteita 1700-1900. Rakkaat vanhat tavarat ym. talonpoikaiskulttuuria ja -antiikkia käsitteleviä teoksia.
Keski-Suomen museossa on kattava valokuva-arkisto ja sieltä varmasti löytyy valokuvia ja ehkä saa myös apua tekniikkakysymyksiin.
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa on piano, jonka voit varata maksutta käyttöösi, jos tila on vapaa. Muulle kuin kuluvalle päivälle tehdyt varaukset ovat maksullisia. Pianon voi varata kahdeksi tunniksi/ asiakas/ päivä. Musiikkiosastolla on digitaalipiano, jota voi soittaa kuulokkeilla, jotka voi lainata asiakaspalvelupisteestä.
Musiikkisalin pianon voit varata yläkerran infopisteestä tai soittamalla p. 03 621 3040.
Tietoa pianoista kotisivuillamme:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/soita-ja-kuuntele-kirjas…
