Hei!
Helsingin Sanomia säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa kuluva viikko + neljä viikkoa. Helsingin Sanomia voi lukea myös verkkolehtenä, ks. http://www.hs.fi. Soittamalla lehteen voi tiedustella vanhempien lehtien saatavuutta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
Alla olevissa, Helmet-kirjastoista lainaan saatavista, kirjoissa käsitellään Suomen ja Euroopan 1800-luvun historiaa. Toivottavasti niistä löytyy sopivia. Alinna on pari linkkiä aiheeseen liittyviin nettisivuihin.
- Euroopan historia. Ihanteiden nousu : 1800-1900 / Karsten Alnæs
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys : historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana / Matti Klinge
- Suomi, outo, pohjoinen maa? : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin / toim. Tuomas M. S. Lehtonen
- Venäjä ja Eurooppa : Venäjän idea 1800-luvulla / Vesa Oittinen (toim.)
- Familia. 5 : Lapsen vuosisata : 1800-luku : eurooppalaisen perheen historia / kirjoittanut ja toimittanut Kaari Utrio
- A history of women in the west. 4 :...
Fennica -hakemisto antaa hakusanalle alkemia seuraavanlaisen hakutuloksen (linkki): https://finna.fi
Jos löydät linkin takaa kiinnostavia teoksia, katso kirjaston tietokannasta löytyykö teoksia kirjastosta.
Gnostilaisessa seurassa ollaan yhtenä aiheena perehdytty alkemiaan. Gnostilaisen seuran sivut (linkki) https://www.gnosis.fi/harjoitteet/henkinen-alkemia/
Wikipedian artikkelissa on myös viittauksia lähteisiin (linkki) https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia
Etsi kiinnostavia lähteitä sitten kirjastoista käyttämällä Frank -monihakua ja hanki ne luettavaksi. Linkki Frank -monihakuun https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Helsingin yliopisto säilyttää muun muassa vanhoja tiedekuntamatrikkeleita ja ylioppilasmatrikkeleita. Riippuen matrikkelista, se voi olla saatavissa fyysisenä, mikrokorttina, tai digitaalisena. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä Helsingin yliopiston arkistopalveluihin, joka tarjoaa tietopalvelua ja ohjeistusta arkistojen käytössä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/arkistopalvelut-ja-kirjaaminen.
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/...
Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Osoitteessa
http://radio86.fi/node/7148/print
on ruokailuun liittyviä kiinankielisiä sanontoja, myös "Hyvää ruokahalua".
Teksti on kovin pientä. Mutta sen voi kopioida Wordiin ja suurentaa sitä sitten niin paljon kuin tarvitsee.
Kysymistäsi teoksista kolme löytyy yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta, mutta nekään eivät ole lainattavissa. Koska teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, eikä niitä ole saatavissa muualtakaan Suomesta, voit tilata ne kaukopalvelun kautta ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake ja palvelun ohjeet sekä hinnat löytyvät täältä http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Koska uutta painosta ei ole tällä hetkellä myytävänä tästä kirjasta ja kirja on kuitenkin sillä tavalla kysytty, että sitä jatkuvasti edelleen lainataan, ei kirjaa olla poistamassa, vaikka se onkin varsin vanha ja teksti voi olla himmennyt. Vaikka poistaminen joskus tulisikin ajankohtaiseksi, ei poistettavista kirjoista kuitenkaan, ikävä kyllä, ole kirjastoissa otettu varauksia. Varausjärjestelmän hoitaminen olisi liian työlästä, sillä kirjoja kysellään usein ostettavaksi. Mahdollisesti antikvariaateista sen voisi sen sijaan löytää ja ostaa omaksi. Tästä linkistä voi tarkistaa saatavuuden antikvariaattien yhteisestä tietokannasta ja tehdä samlla tilauksen: http://www.antikvaari.fi/ . Ensimmäinen osa näyttäisikin olevan saatavilla. Toinen...
