Kyseinen laki löytyy mm. teoksista:
Osakeyhtiölaki ja muuta lainsäädäntöä (Edita 2007)
Osakeyhtiölaki - Aktiebolagslag - Limited Liability Companies Act (KHT-Media 2007)
Näistä ensimmäinen on tällä hetkellä lainassa ja jälkimmäinen hyllyssä.
Laki löytyy myös Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624
Lisäksi Lapin maakuntakirjastosta löytyy säädöskokoelma vuodelta 2006. Säädöskokoelmia emme lainaa.
Mikäli tarkoitat henkilöstön joustomahdollisuuksilla joustotyötä, niin Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy jonkin verran viitteitä asiasanalla " joustotyö", esim.
Pauli Niemelä (toim.): Työikäiset työelämän murroksessa: tutkimus työelämän turvattomuudesta, työssä selviytymisestä sekä johtamisesta ja joustoista" (1996), Andre Vandermerwe (toim.) "Markkinalähtöinen henkilöstöjohtaminen" (1996), Kimmo Kevätsalo: "Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit" (1999) ja Sirkka Heinonen: Etä- ja joustotyö Japanissa: kohti työkulttuurin murrosta (1996). Etätyöstä löytyy paljonkin viitteitä, esim. "Etätyö muutoksen välineenä" (1998). Työelämän joustomalleja esitetään kirjasessa "Joustoa työelämään" (1998) ja...
International Sewing Machine Collectors' Society (ISMACS) -sivuston mukaan Singerin F-sarjan koneet, joiden sarjanumero on välillä 6646350-6746349 on valmistettu vuonna 1916.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä.
Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan:
kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Lahden kaupunginkirjastossa on olemassa Janet Evanovichin Stephanie Plum -sarjaa yhteensä yhdeksän osaa. Näistä kaksi ensimmäistä on olemassa myös suomeksi ja loput vain englanniksi. Yhtään kirjaa ei ole poistettu, vaan osa niistä on tällä hetkellä lainassa.
Kaiken kaikkiaan sarjassa on olemassa 13 osaa. Viimeiset neljä osaa ovat nimeltään Ten Big Ones (2004), Eleven on Top(2005), Twelve Sharp (2006) ja Lean Mean Thirteen (2007). Kymmenes osa laitetaan tilaukseen.
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä...
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Tämä kappale löytyy Piki-kirjastoista cd-levyltä Tilulilulei:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Se on kuunneltavissa myös YouTube-videona. Valitettavasti pelkkiä sanoja siihen emme löytäneet.
Kyseessä on Immi Hellénin kirjoittama runo, joka on otsikoitu Iida Hannikaiselle. Runo on päivätty 12.10.1920.
Voit lukea runon kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Runo löytyy julkaisuista Naisten ääni no 30 - 31 /1920 (23.10.1920) ja Valo: kanskouluväen joulukirja 3/1920 (1.12.1920).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1371248?term=kasvoi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907756?term=Siell%C…
