Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
Mikäli tarkoitat Arjen digitietoiskuja, nämä alkavat 25.9. klo 10.00. Tietoiskuja järjestetään perjantaisin pääkirjaston tieto-osastolla uudisosan toisessa kerroksessa. Tarkan ohjelmat löydät tältä sivustolta: https://www.turunkesayliopisto.fi/kurssit/arjen-digitietoiskut-ikaihmisille-0.
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Emme löytäneet varmaa tietoa, jonka mukaan Olkiluoto 3:sta olisi suunniteltu kaukolämpöputkea Helsingin Energialle. Helsingin Energiasta emme myöskään saaneet vahvistusta asiaan.
Tässä keskustelussa mainitaan kaukolämpöputken rakentamisesta Olkiluodosta Helsinkiin: "Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia..."/Piia J. Häkkinen
http://greenpeace.cc/finland/2010/01/13/onko-uusiutuva-energia-liian-ka…
Aika ajoin on ollut puhetta kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisan ydinvoimalasta. Loviisan Sanomissa julkaistussa artikkelissa on arvioitu, että kaukolämpötunnelin ja –putkiston rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi noin 10 miljoonaa euroa/kilometri eli noin 700 miljoonaa euroa....
Kirja löytyy mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Tässä tietoja:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.756714
Ulkoasu: (50), 286 sivua : kuvitettu ; 32 cm
Kieli: italia
Julkaisija: In Vinegia : appresso I Giunti 1565
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Helmet-haulla ei tosiaan nuotteja 6 kätiselle löydy, mutta Viola-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät. https://finna.fi
Valitettavasti Viola ei kerro saatavuustietoja.
Kuitenkin myös Sibelius-Akatemian ARSCA-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät https://finna.fi
Tarina löytyy suomennettuna teoksesta Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984). Se on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. Helmet-tietokannan linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150536__Sleikkisi%C3%A4%2…
Chat-palvelut sekä täällä Kysy kirjastonhoitajalta että HelMetissä jatkuvat edelleen, jollei toisin informoida (joulukatkos). Thai sanakirjoja löytyy esim. tämä:
Seppänen, Seppo. Nopsa suomi-thai thai-suomi.[Pori]: Siri Books, 2012
Ulkoasu: 236 sivua, korkeus 15 cm.
Lisääkin löytyy:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Suomennosta kirjasta en valitettavasti löytänyt. Kyseistä kirjaa löytyy englanniksi vuoden 2014, 2000 ja 1998 painokset, joista uusimmasta on Helmet kirjastoissa yhteensä 52 varausta. Katsoin Booky verkkokirjakaupasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Akateemisen sivuilta. Toivottavasti kirja tulevaisuudessa käännetään myös suomeksi.
http://www.booky.fi/
https://finna.fi
http://www.akateeminen.com/fi/etusivu/
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Naisten toppahaalarin kaava löytyy ainakin Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 12/1992 sivulta 24. Toinen ulkoiluhaalarin kaava löytyy Suuri Käsityölehti -lehden numerosta 1/1994, sivulta 48. 1980-luvun käsityölehtiä ei juurikaan enää varastoida kirjastoissa eikä 1990-luvunkaan lehtiä valitettavasti löydy kaikista kirjastoista.
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
