Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Uuden version Maggie Reillyn "Everytime we touch" -kappaleesta esittää Cascada ja se on julkaistu CD-singlenä. Tarkistin maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) levyn saatavuuden, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa. Singlejä harvemmin hankitaan kirjastojen kokoelmiin. Tietoa levystä on esimerkiksi tällä verkkosivulla: http://www.musicline.de/en/product/9005536216698
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko...
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Maan alla kasvavien sienten kaivaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
http://www.ess.fi/?article=249385
Hollo, Erkki: Johdatus ympäristöoikeuteen 2009 s.289-293
Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja.
En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet...
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Vesa Haatajan Kirjaa Tuntsan palo ja suuri nokisavotta ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta se on mahdollista kaukolainata 3 € hintaan. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko Kyyti.finnassa olevan kaukolainapyyntölomakkeen kautta tai sitten käymällä kirjastossa.
Kysymyksessä mainittuna ajanjaksona TM : Tekniikan maailma -lehdessä oli sarja Jukka Fallströmin rakennusohjeita sähkökitaristille: kaikulaite (15/1982), sähkökitaran etuvahvistin (18/1982) ja kitaran päätevahvistin (19/1982). Joitain vuosia aikaisemmin oli lehdessä julkaistu pienen kitaravahvistimen rakennusohjeet (17/1976). 1960-luvun Tekniikan maailmoissa neuvottiin rakentamaan 10 watin orkesteri- ja kitaravahvistin (4/1961) ja kitaravahvistin (16/1965).
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Vankilan kanttiinista eli laitosmyymälästä löytyy mm. seuraavia tietoja:
Vankeinhoitolaitoksen julkaisussa ”Tietoa elämästä vankilassa ja vangin asemasta” todetaan kanttiinista seuraavaa: Suljetuissa vankiloissa pidetään laitosmyymälää (kanttiini), josta vangeilla on mahdollisuus ostaa henkilökohtaiseen käyttöön tarvitsemiaan tavaroita, kuten tupakkaa, postimerkkejä, hygieniatuotteita, elintarvikkeita, puhelinkortteja, makeisia jne. Vangeilla on mahdollisuus asioida laitosmyymälässä tiettyinä aikoina, vähintään kerran viikossa.
Rikosseuraamusviraston ohje nro 25/011/2006 käsittelee vankilan laitosmyymälää. Ohje löytyy sivulta http://www.rikosseuraamus.fi/7653.htm
Vankeinhoitolaitoksen sivuilta http://www.vankeinhoito.fi/index.htm löytyy...
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa Mikkelin alueella ilmestyneitä sanomalehtiä säilytetään ainoastaan 2-12 kuukautta, Keski-Suomen alueen sanomalehdet säilytämme pysyvästi.
Joten pyydänkin teitä nyt kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen. Tarkastin, että Länsi-Savo on saatavilla yliopiston kirjastoston varastosta kirjastossa luettavaksi. Voitte kysyä varastonoudoista ja muita haluamianne lehtiä yliopiston kirjaston neuvonnasta: jykneuvonta@library.jyu.fi (https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme/yhteyshenkilot).
Jos yliopiston kirjastossa ei ole kaikkia haluamianne lehtiä, kaukopalvelumme voi selvitellä sanomalehtien kaukolainamahdollisuutta. Kaukopalvelumme palvelee arkisin klo 8.30-15.30,...
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
