Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa...
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Kuntaliiton vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan asukasluvultaan suurin enemmistöruotsinkielinen kunta on Raasepori
28 405 asukkaallaan, joista 18 464 on ruotsinkielistä (65,0 asukkaista)
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruots…
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Tampereen kaupunginkirjastosta kysymänne Fannyn ja Alexanderin tv-sarja-versio löytyy ainoastaan VHS-muodossa. Siihen kuuluu kaksi videokasettia, joiden kesto on 164 ja 138 minuuttia. Tekstitys on suomeksi. Muistakaan Suomen yleisistä kirjastoista sarjaa ei näytä löytyvän dvd:llä.
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
HelMet-kirjastoista on saataville Dostojevskin Karamazovin veljekset osa 3. kahtena eri painoksena. Vanhempi on vuodelta 1953, ja uudempi vuodelta 1979. Molemmat on suomentanut V. K. Trast. Osa 3. on sarjan viimeinen osa.
Vuosina 1971-2002 ilmestyi Kirjallisuusarvosteluja-niminen julkaisu. Eri osissa arvioitiin erikseen kauno-, tieto ja lastenkirjallisuutta. Julkaisua voi lukea muutamissa Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjallisuusarvosteluja__Ff…
Vuosina 1908-1988 ilmestyi julkaisu nimeltä Arvosteleva kirjaluettelo (koko nimeltään Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta). Siihen on koottu lyhyitä kirja-arvosteluja. Helmet-kirjastoista julkaisu löytyy Pasilan kirjavarastosta (vuodet 1916-1988) ja Tikkurilan kirjastosta (vuodet 1916-1939 ja 1956-1988). Vuosien 1960-1988 arviot löytyvät digitoituina myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/
Vuoden 2002 jälkeen julkaistujen...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Dixit : Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelufoorumin julkaisut vuosilta 1991-1993 löytyvät Varastokirjastosta.
Voit saada niitä lainaksi kirjastomme kaukopalvelun kautta. Voit pyytää myös kopiot tietyistä sivuista tai artikkeleista. Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston verkkosivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kirjaston toimipisteissä. Lisätietoja: kaukopalvelu@vaasa.fi
Länsisaksalaisen Maalaislääkäri-televisiosarjan ensimmäinen osa nähtiin Suomen televisiossa kolmoskanavalla 30.8.1988 klo 19.20. Sarjan esittäminen jatkui ainakin toukokuulle 1989.
Helsingin Sanomat 30.8.1988
Helsngin Sanomat 19.5.1989
Päivä oli torstai.
Laskureita viikonpäivän laskemiseen:
Viikonpäivä jona synnyit: https://www.krimaka.net/viihde/muut/viikonp%C3%A4iv%C3%A4-jona-synnyit…
Aikalaskuri: http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
Suomalaisen päivämäärän laskenta: http://www.humogen.net/node/112
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Postin mukaan vanhat 1. ja 2. luokan ikimerkit ovat samanarvoisia kuin nykyinen kotimaan ikimerkki, joka on tällä hetkellä (23.6.2026) arvoltaan 3 €. Postin antama arvo tarkoittaa sitä, että merkit käyvät arvostaan postimaksuksi.Jos taas mietitään merkin keräilyarvoa tai nimellishintaa, on kysymys hieman monisyisempi: Filatelia-sivuston mukaan kaikki postimerkit on luetteloitu, mutta hinnat ovat kauppiaiden myyntihintoja. Keräilijöiden maksamat käytännön hinnat ovat yleensä noin 30–50 % luettelohinnoista, mutta asiaan vaikuttavat paitsi kysyntä ja tarjonta myös esimerkiksi myytävän postimerkin kunto. Suomalaisia merkkejä käsitteleviä luetteloita ovat LAPE ja NORMA, joita löytyy myös useista eri kirjastoista.Edellä mainitut seikat huomioon...
Ilmoita kirjastoon kadonneesta kortista, olet vastuussa kortin käytöstä ilmoitukseen asti.
Uuden kortin saa kirjastosta. Alla lisää tietoa Savonlinnan kirjaston kirjastokortista:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/kirjastokortti…
Turun kaupunginkirjaston pikalaina on aina tasan 2 viikkoa. Lainan voi kuitenkin uusia, mikäli teoksesta ei ole varauksia. Pikalainasta tulee muistutus jo viikon jälkeen eräpäivästä, jolloin asiakas joutuu maksamaan myös muistutusmaksut.
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Tampereen yliopiston viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa on neljä opintosuuntaa: informaatiotutkimuksen, journalistiikan, viestinnän ja mediatutkimuksen opintosuunnat. Näistä informaatiotutkimuksen opintosuunta antaa edelleen valmiudet kirjastoalalle.
Lisätietoja Tampereen yliopiston sivuilta:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan…
https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/ot…