Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Etsitty kirja saattaisi olla Diane Duanen Velhonuoret-sarjan ensimmäinen kirja Haluatko velhoksi? (WSOY, 2003). Yksi sen luvuista on nimeltään "Entropia: sen havaitseminen ja välttäminen".
Diane Duane on amerikkalainen, mutta asuu Irlannissa aviomiehensä, kirjailija Peter Morwoodin kanssa.
Kääntämistä on perinteisesti ajateltu luovana työnä. Kääntäjälle syntyy tekijänoikeus kääntämäänsä teokseen. Konekääntäminen mutkistaa tekijänoikeuden perusteita ja tietokoneavusteisten käännösten tekijänoikeudellinen asema lienee vielä jossain määrin epäselvä. Vastaajamme eivät ole päteviä antamaan tarkempia oikeudellisia linjauksia.
Jari Leinon Tampereen yliopistolle laatimassa pro gradu -tutkielmassa käsitellään jonkin verran myös tietokoneavusteisen kääntämisen tekijänoikeudellisia ongelmia. Tutkielmassa mainitaan mm.: "Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan TN 2006:6 todennut, että sellainen mekaaninen tietokoneavusteinen käännös, jossa käännösohjelma pääasiassa suorittaa käännöksen sana sanalta, ei voi olla tekijänoikeudellisen...
Nuorin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja on Rudyard Kipling. Hän sai palkinnon vuonna 1907 ollessaan 42-vuotias.
http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/laureates_ages/literature_…
Richard Linklaterin vuoden 1995 elokuva Before sunrise ja sen DVD-julkaisu löytyvät tietokannoista suomenkielisellä nimellä Rakkautta ennen aamua. Se on saatavilla useista kirjastoista eri puolilta maata. Myös Uudenmaan maakuntakirjastossa Porvoossa sitä on (http://porsse.porvoo.fi/Porsse?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=13789612…). Kaukolainatilausta tehtäessä ei tarvitse tietää, missä kirjastoissa pyydettyä aineistoa on - sen voi jättää oman kirjastonsa kaukopalvelun huoleksi.
http://www.elonet.fi/title/ek3iox/
http://www.imdb.com/title/tt0112471/?ref_=fn_al_tt_1
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Sinulle nopein ja kätevin tapa löytää mainitsemiesi artistien tuotantoa on etsiä sitä pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta,
löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Pääset tietokantaan myös
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun kautta. Jos haluamasi aineisto löytyy ja se ei ole lainassa, voit soittaa kyseiseen kirjastoon ja varata aineiston joko sinne tai pyytää lähettämään lähikirjastoosi.
Seuraavassa uusimmat pääkaupunkiseudulta löytyvät mainitsemiltasi bändeiltä /artisteilta:
Filter: Title of record; Sneaker Pimps: Splinter; DJ Krush: Milight; Incubus: Make yourself.
Agatha Christien "Ten little niggers " -teoksen palkitsemisesta ei ole löytynyt tietoa. Mystery Writers of America antoivat Christielle Grand Master Awardin vuonna 1955. Myös Svenska Deckarakademi on huomioinut hänet Grand Master -diplomilla 1972.
Nykysuomen sanakirjassa ei ole sanaa "tujakka". Kielitoimiston sanakirjassa on sana "tuju", joka tarkoittaa laaatusanaa "väkevä", "voimakas" esim. tuju ryyppy. Tujakka-sanaa saatetaan käyttää arkikielessä tässä merkityksessä.
Toisaalta karjalan kielessä on sana "tujakka", joka merkitsee laatusanaa "tuulinen", "tuittupäinen", "oikukas" sekä substantiivia "hiprakka", "hutikka".
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 3. osa. 2006.
Karjalan kielen sanakirja. 6. osa. 2005.
Kuopion pitäjän asukkaista ei ole julkaistu vastaavaa teosta kuin Kajaanista, mutta muutamia yksittäisiä julkaisuja on olemassa. Teuvo Julkunen on julkaissut teoksen Julkusten suku : Kuopion Julkulan Julkusten jälkeläisten todennäköinen hajautuminen 1600-luvun Julkulasta Kuopion pitäjän eri kyliin 1770-luvulle asti maakirja-, henkikirja- ja kirkonkirjamerkintöjen mukaan (2005). Tyyne Rissanen on julkaissut teoksen Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään. Nämä kaksi ovat ainoat sukututkimuskirjat, joissa on maininta Kuopion pitäjästä. Kuopion suvuista on tehty muutama tutkimus, esim. Strengellien sukukirja (2005). Hartikaisen sukuun liittyvä teos on Soisalon saaresta maailmalle : Sigfrid...
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Aarre Karénin suomalaisittain eksoottinen syntymäpaikka selittyy sillä, että hänen isänsä Artturi Karén oli lähetystyöntekijä. Artturi Karén ja hänen vaimonsa Irene (o.s. Tengström) olivat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen pitkäaikaisia Japanin-lähettejä. Karénit toimivat lähetystehtävissä Japanissa vuosina 1922-28, 1931-36 ja 1954-60; vuodet 1938-45 Artturi Karén oli Japanissa yksin.
Lähteet:
Kohta kukkii kirsikkapuu : sata vuotta lähetystyötä Japanissa
Lauri Koskenniemi, Evankeliumi Japaniin : Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyön kotimainen toiminta 1896-1939
Suomen teatterit ja teatterintekijät
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja...
Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahekemisto 1901-1982 kertoo, että hakemanne Iivari Kainulaisen kappale on nimeltään "Hammaslääkärillä" ja se on levytetty vuonna 1910 Gramophone-levymerkille. Levy on Helsingin Yliopiston kirjaston Musiikkikirjaston kokoelmissa, sieltä ei kuitenkaan lainata levyjä. Nuottia tai sanoja erikseen ei löytynyt. Helsingin Yliopiston kirjastossa voi kuunnella äänitteitä näinhän sanat voisi poimia ääniteeltä. Tämä asia pitää kuitenkin varmistaa Helsingin Yliopiston kirjastosta:
Musiikkikirjasto
Musiikkikirjastossa on neljä lukupaikkaa, kahdet musiikinkuuntelulaitteet ja kaksi työasemaa.
Päivystys, puh. (09) 191 21611
Syyskuun ajan ma, ke, pe 12-16
1.10.2001 lähtien ma-pe 12-17
Tässä on VIOLA-...
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
Olisikohan kyseessä Sakari Topeliuksen satu Tähtisilmä? Siinä lapinmies vaimoineen ja lapsineen ajaa jouluyönä porolla tunturissa,sudet ahdistavat heitä, poro pillastuu ja lapsi tippuu pulkan kyydistä ja jää yksin tunturiin.Eräs mies löytää lapsen ja vie kotiinsa perheensä luo. Mies ja hänen vaimonsa kasvattavat lapsen omanaan. Lapsi kastetaan Elisabetiksi, mutta koska sen silmät loistavat kuin tähdet tyttöä kutsutaan Tähtisilmäksi. Vartuttuaan hieman lapsi tuntuu näkevän asioita joita muut eivät näe, ja kasvatusäiti alkaa epäillä lasta noidaksi. Kerran, kun hänen miehensä on poissa, vaimo antaa tytön häijylle naapurin naiselle, joka vie lapsen pakkasyönä tunturiin ja jättää sinne. Kun kasvatusisä palaa kotiin ja kuulee mitä on tapahtunut...
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle vuonna 1950. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle Suomeen.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun...
