Tarkoitatko anatomian piirroksia? Niiden historiasta löytyy jonkin verran tutkimuksia. Suomesta ja suomen kielellä löytyi kuitenkin vain yksi, joka sekin on tutkinut aivan lähihistoriaa:
- Tiedekuva popularisoidussa artikkelissa : kvantitatiivinen tutkimus lääketieteen artikkeleiden visualisoinnista Tiede 2000 -lehdessä / Reija Virrankoski (1992, pro gradu, Vaasan yliopisto)
Muualta maailmasta ja englanninkielisiä ovat ainakin alla mainitut:
- Human anatomy : depicting the body from the Renaissance to today / Benjamin A. Rifkin, Michael J. Ackerman, Judith Folkenberg (2006)
- Body criticism : imaging the unseen in enlightment art and medicine / Barbara Maria Stafford (1992)
- The body within : art, medicine and visualization / edited by...
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
YK-aineistossa voisi olla jotain, sieltä löysin viitteen
http://www.unwto.org/index.php. Tällä sivulla on myös YK:n logo.Osoite on World tourism organization.
http://www.un.org/Depts/dhl/ -- jatka painamalla SEARCH vas. ylh. Tämä on YK:n Dag Hammarskiöld Libraryn tietokanta joka sisältää myös asiakirjoja. Sanoilla tourism ja tourism development voi aloittaa
http://documents.un.org/welcome.asp?language=E, -- tämä ODS on YK:n asiakirjatietokanta n. vsta 1992-
Googlella tulee myös
Suomen ulkoministeriön kirjastoon voisitte soittaa.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu on auki klo 9-16 ma-pe.Katsomme mielellämme YK-asiakirjoja. Muuta meillä ei tähän ole.
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Ainakin Suomessa käytännöt vaihtelevat. Joissakin hotelleissa tai hostelleissa se on mahdollista. Usein varaajan tai ainakin jonkun yöpyjän on oltava täysi-ikäinen. Toisinaan taas vaaditaan lupa vanhemmilta. Kannattaa kysyä suoraan hotellista, ja lupa vanhemmilta.
Hei
Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista.
Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat...
Helsingin tai Porvoon kaupunginkirjastoilla ei ole pääsyä The Guardian -lehden arkistoon. Kansalliskirjastossa on lehti mikrofilminä, täältä tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/ulkomaise…
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa on myös The Guardian -lehti elektronisena aineistona:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Hei,
antamasi sähköpostin omistajalla ei ole yhtään lainaa Vanamo-kirjastoissa. Oletko mahdollisesti jo palauttanut lainasi? Vai onko kirja lainattu jostain muusta kirjastosta kuin Hattulan, Hämeenlinnan tai Janakkalan kirjastoista?
Otatko yhteyttä osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi, jos asiassa on vielä epäselvää.
Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
Kaivattu kirja lienee nimellä Truus tunnetun kirjoittajan ja kuvittajan Seuraa jälkiä! (Kustannus-Mäkelä, 1999).
"Päähenkilöinä tässä kirjassa ovat sinun omat sormesi. Seuraamalla sormillasi kultaisia sormenjälkiä saat selville kirjan juonen. Voit kävellä, juosta, hiipiä, hyppiä, kutittaa, maalata, silittää ja lentää! - Kirjan lopussa odottaa yllätys!"
Kirjan sinisessä kansikuvassa on neljä eläintä: karhu, orava, myyrä (kontiainen) ja hiiri. Sisäsivujen jäljityskuvissa "päähenkilöinä" ovat hiiret.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on suomenkielistä One piece -mangasarjakuvaa tällä hetkellä osaan 97 asti. Seuraavat kaksi osaa ovat tilauksessa.
Löydät tiedot näiden sarjakuvien saatavuudesta kirjoittamalla Helmet-hakuun "one piece" manga ja rajoittamalla hakua tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomenkielisiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Eversti Hautalasta ei löytynyt tietoa yleisten kirjastojen tietokantojen kautta. Kannattaisi ehkä kysellä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Heillä on Suomen laajimmat sotatieteen lehti- ja kirjakokoelmat. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kerrot etsiväsi FAO:n raporttia maailman ravintotilanteesta ja että et löytänyt sitä FAO:n sivuilta.
Kuulostaa kuitenkin kovin siltä, kuin kyseessä olisi FAO:n vuotuinen raportti "The State of Food and Agriculture", lyhennettynä SOFA. FAO:n kotisivun (www.fao.org) keskivaiheilla on linkki
"SOFA 2000: 50 years of agricultural wisdom". Tämän linkin kautta pääset lukemaan uusinta raporttia.
Adam ja hänen puolisonsa mainitaan koraanissa, mutta Eevaa ei mainita nimeltä. Kertomuksesta löytyy tietoa ja säkeet, joissa he esiintyvät esimerkiksi artikkelissa Story of Adam, https://www.islamreligion.com/category/53/stories-of-prophets. Säkeet ovat 2:30-39; 7:11-25; 15:26–42; 17:61–65; 18:50–51; 20:110–124; 38:71–85.
Koraani suomeksi, https://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm.
Suomenkielinen artikkeli Saman puun hedelmiä - juutalaisuus, kristinusko ja islam kuvaa näiden uskontojen samankaltaisuuksia siinä mainitaan myös Adam ja Eeva, https://www.duodecimlehti.fi/duo11378.
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sähköpostin allekirjoitus on sähköpostin lopussa oleva osio, josta löytyy yleensä vähintään viestin lähettäjän nimi, yhteystiedot ja tiedot yrityksestä, jossa hän on töissä. Jos viestin lähettäää tuttavalle, allekirjoituksessa voi olla ainoastaan oma etunimi. Sähköpostiohjelmissa allekirjoituksen voi tehdä valmiiksi niin, että se ohjelma lisää allekirjoituksen automaattisesti viestin loppuun. Toinen kysymys.E-lehdet ovat siirtyneet E-kirjasto sovellukseen eli ovat nykyisin luettavissa kuntien yhteisen e-kirjaston kautta. Tietokoneella aikakauslehtien lukeminen ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisen e-kirjaston sivuille pääsee tästä: E-kirjasto | Kansalliskirjasto. Tässä ohje E-kirjasto-sovelluksen...
