Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina...
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):...
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista, jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Cameronin suku on Robert Crichtonin viimeinen romaani. Se julkaistiin englanniksi nimellä The Camerons vuonna 1972. Crichton suunnitteli sille jatkoa, mutta se jäi toteutumatta.
Saadaksesi tietoa kirjoista, joissa käsitellään työnohjausta, voit tehdä hakuja Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi käyttämällä asiasanaa työnohjaus. Katsomalla Täydet tiedot saat jonkin verran lisätietoja kirjojen sisällöstä, joten selailepa saamistasi viitteistä sopivimmat.
Sisäisestä viestinnästä - oletan nyt, että tässä yhteydessä tarkoitat työyhteisön tai organisaation sisäistä viestintää - voit etsiä kirjoja samaisesta paikasta asiasanoilla sisäinen tiedotus, organisaatioviestintä, viestintä - työyhteisöt.
Yleisradion nettisivuilta www.yle.fi kohdasta YLE info löytyy vastaavien ohjelmatoimittajien yhteystietoja. Heitä voi lähestyä sähköpostitse ja he varmaan osaavat neuvoa kuinka kannattaisi menetellä. TV 2:ssa on parhaillaan meneillään Tuhansien tarinoiden maa –niminen kampanja , jossa katsojat voivat ehdottaa aiheita käsiteltäväksi toimittajille (tarkempaa tietoa osoitteessa http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=1120). Kampanjassa ei ilmeisesti etsitä nimenomaan draama-aiheita vaan enemmänkin asia-aiheita, mutta ehkä kannattaa kokeilla tätäkin kanavaa. MTV3:n sivulta löytyy vastaavasti yhteystiedot osoitteesta http://www.mtv3.fi/info/.
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Elina Nuortien kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjatoihin. Kirja on kirjastojen hankinta-ja luettelointiosatoilla luokitettavana ja muovitettavana, siksi kirjan tiedot jo näkyvät HelMet-järjestelmässä. Kirjan voi tilata järjestelmän kautta, kun sijoitus jossakin kirjastossa näkyy.
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
