Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
Tämänkaltaisiin kysymyksiin on hieman vaikea vastata (varsinkin kun kyseessä on julkisuutta kaihtava kirjailija), mutta tässä joitakin asioita, jotka Huovisesta kannattaa mainita, kun aivan viime vuosien tapahtumia pohditaan:
- Huovisen suosio näyttää vakaalta, esim. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) oli ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin romaani Suomessa. Edelle menivät vain Dan Brownin Da Vinci -koodi, Jari Tervon Myyrä ja Ilkka Remeksen Hiroshiman portti.
- Huoviselle myönnettyjen tunnustuspalkintojen lista on pitkä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1999.
- Huovisen romaanista Koirankynnen leikkaaja valmistui viime vuonna elokuva, joka voitti useita Jussi-palkintoja (mm. paras elokuva ja paras ohjaus).
- Huovinen...
Kirjaston maksujen maksamista verkossa tutkitaan parhaillaan mutta minkäänlaisia päätöksiä sen suhteen ei ole tehty. Sinun kannaltasi hyvä asia on se, että kirjaston maksut eivät kasva korkoa maksua odotellessa. Sakot ovat tietysti korkeammat, jos kirja on enemmän myöhässä. Maksu on 20 senttiä/kirja/päivä. Lainat voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi mikäli uusittavasta materiaalista ei ole varauksia. Lisäksi tarvitaan PIN-koodi, jonka saat halutessasi kirjastosta todistamalla henkilöllisyytesi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.
Kun ei tiedä, mihin lehteen kysyjä on kirjoittanut, voi yleisesti todeta, että vanhoja lehtiä pääsee isommissa kirjastoissa selaamaan mikrokortteina tai -filmeinä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon ja tiedustella siellä, missä on lähin vanhojen lehtien vuosikertoja mikrofilmimuodossa. Perinteisesti kaikki ns. maakuntakirjastot ovat tätä palvelua tarjonneet.
Kansalliskirjaston digiarkiston kautta voi hakuja lehtiin tehdä myös suoraan, mutta näin uudet (1996) lehdet eivät ole vielä kotoa käsin saatavilla, vaan niitten selailua varten täytyy mennä johonkin ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-...
Riippuu siitä, miten suurpeto määritellään. Suurimpien saalistaja-liskoihin verrattuna kalaliskot ovat olleet aikansa pikkupetoja.
Saalistajina ne ovat varmaan olleet yhtä tehokkaita kuin nykyiset delfiinit tai miekkavalaat. Saalismäärät ovat siis melko isoja. Saaliin koko pienestä keskikokoiseen.
Kalaliskoihin kuuluu myös yksi kaikkien aikojen suurimmista eläinlajeista.
https://paleontology.fandom.com/wiki/Ichthyosaur
https://www.tiedetuubi.fi/jattimainen-ichthyosaurus-oli-kaikkien-aikojen-suurimpia-elaimia
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Hei!
Hyvä kirja lähdeteokseksi on :
Lister, Maurice:Men's hairdressing - traditional and modern barbering (2000). Kirja on saatavana ainakin Turun kaupunginkirjastossa, josta sen voit pyytää esim. kaukolainaksi oman kuntasi kirjastosta.
Kampaamoalan lehdet ovat myös hyviä tiedonlähteitä tähän tarkoitukseen (esim. Hair).
Internetistä löytyi mielenkiintoinen, parranajotekniikkaa/-tekniikoita esittelevä sivu:
http://www.mcipress.fi/energiav_kansio_2003/ev_200304/parta.html
Töölön kirjastossa on sähköpiano, jonka voi varata käyttöönsä. Ks., http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3404 . Lisäksi Itäkeskuksen kirjastossa on digitaalipiano ja Kirjasto 10 on soittohuone, jossa on sähköpiano, ks.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1655 .
Näyttää siltä, että Vem-kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Ingmar Nordströmsiltä löytyy vain muutamien kappaleiden nuotinnoksia esim. kokoelmasta Dansbandsklassiker.
Vemin sisältävää levyä ei ollut saatavillani, joten kappaleen tekijätiedot jäivät hämärän peittoon. Vem ei myöskään ole Youtubessa.
Alkuperäinen When voisi olla Paul Evansin ja Jack Reardonin sävellys vuodelta 1958. Youtubessa on siitä mm. nämä versiot: The Kalin Twins: https://www.youtube.com/watch?v=G55yNWCnXTI
Showaddywaddy: https://www.youtube.com/watch?v=n_Nqi89dd0w
Jos tuo on etsitty kappale, siihen löytyvät nuotit ja englanninkieliset sanat ainakin kokoelmasta The New Busker's Fake Book : 1001 All-time Hit Songs (ISBN 0-7119-3750-8).
Itäkeskuksen kirjastossa, kuten kaikissa muissakin HelMet-kirjatoissa, on mahdollista tulostaa asiakastietokoneilta sekä mustavalkoisia että värillisiä A4-kokoisia tulosteita. Itäkeskuksen kirjastossa on käytössä ns. itsepalvelunoutotulostus, josta saa kolmen kuukauden sisällä viisi ilmaista tulostetta. Sen ylimenevät tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
Voidaksesi tulostaa, sinun täytyy kirjautua asiakastietokoneelle joko kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla tai virkailijan antamilla kertakäyttötunnuksilla, joiden saamiseen sinun täytyy todistaa henkilöllisyytesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Käytännöt koiran tuomisesta kirjaston sisätiloihin vaihtelevat kirjastoittain, joten asia kannattaa aina varmistaa omasta toimipisteestä. Saarijärven pääkirjastoon saa tulla opaskoiran kanssa. Muut koirat (ja eläimet ylipäätään) pyydetään jättämään ulos, jotta allergikot pystyvät asioimaan kirjaston tiloissa. Valitettavasti Saarijärven kirjastolla ei ole erillistä koiraparkkia.
