Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-sivuston mukaan Japani on Kiinan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Japaniin viedään erityisesti puutavaraa, paperia, koneita ja laitteita. Lisää tietoa sivustolta:
https://kauppapolitiikka.fi/jalansijaa-japanista/
Tullin sivustolta löytyy paljon tietoa Suomen ja Japanin kaupasta. Sivuston mukaan vienti Japaniin kasvoi erityisesti sahatavaran, liimapuun, metallien ja malmien osalta. Tuonnissa taas viime aikoina on kasvanut erityisesti koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus. Alla linkki sivustoon:
https://tulli.fi/documents/2912305/3331101/Suomen+ja+Japanin+v%C3%A4linen+kauppa+vuonna+2018%281-5%29/b25815fe-1933-4e2e-bfa9-48883d61c62b/Suomen+ja+Japanin+v%C3%...
Det är bara seriens fem första delar som är översatta hittills. Den sjätte delens översättning planeras utkomma i november 2020. Seriens avslutande del får vi vänta på lite längre eftersom Riley inte ännu har skrivit den klart.
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Aidatrumpetista zimbalomiin – ohjeluettelo soittimien nimistä –sivuston (http://www.kaapeli.fi/~musakir/luettelo.htm) mukaan saz on Balkanilla, Turkissa, Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Saz-soittimiin kuuluvat baglama, cura, divan saz ja meydan saz.
Tässä joitakin näitä soittimia käsitteleviä sivustoja. Ostopaikkoja tai soitto-ohjeita ei löytynyt. Ainoa soittimen rakentamiseen liittyvä sivusto on turkinkielinen.
http://www.discoverturkey.tv/beta1/page.php?s=page&pid=223&seo=/3.Turki…
http://en.wikipedia.org/wiki/Baglama
http://www.denizce.com/baglama.asp
Radovan Karadzicin runokokoelmaa Musta satu ei tunnu olevan saatavana Suomen yleisistä kirjastoista, ei myöskään Ruotsin kirjastoista. Kati Juuruksen artikkelissa vuodelta 1996 (ks. alempana) sanotaan, että Helsingin Sanomien toimituksessa kirja on.
Nimiruno löytyy suomennettuna blogista Sirontaa keulassa: http://ok1808.vuodatus.net/blog/1443487
Helsingin Sanomissa julkaistiin vuonna 1996 Kati Juuruksen artikkeli Runoilija, jonka jumalakin hylkäsi (HS 12.5.1996). Se oli kritiikkiarvuuttelu, jossa Claes Anderssonia, Jari Sinkkosta ja Pekka Tarkkaa pyydettiin arvioimaan Karadzicin suomennettu runokokoelma Musta satu. Arvioijille ei kerrottu, kuka runot on kirjoittanut. Helsingin Sanomissa 27.7.2008 Tommi Nieminen kertoi Juuruksen...
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Etsitty kirja saattaisi olla Viola Elon vuonna 1993 ilmestynyt Sadasosaenkelit. Elolta oli tosin tässä vaiheessa julkaistu jo yksi teos, Oliks maailma ennen mua (1991). Hänen kolmas ja toistaiseksi viimeisin romaaninsa Rosa ja sen pikkusisaret ilmestyi 1995. Uusimmat Elon kirjat ovat pitkän julkaisutauon jälkeen vuonna 2017 ilmestyneet runokokoelmat Erään rakkauden vuodenajat ja Joulurunorosolli.
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen...
Piippuleima oli käytössä vuosina 1932-1949. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy Arabian astiastoja:Arabia : talousposliini ja -fajanssi (2005)Arabian lumoava posliini (2010)Kumela, Marjut: Arabian astiastoja (2010)Astiataivas -sivustolta Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka löytyy myös Arabian tuotteiden kuvia.
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/...
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Jaakko Hirvosen tekemää sukututkimusta kuvanveistäjä Pauli Koskisen suvusta, Pauli Koskisen täyttäessä 75 vuotta, ei löydy mistään kirjastosta. Ilmeisesti sitä ei ole julkaistu.
Crasman-blogissa on artikkeli vuosikertomusten muuttumisesta ja hiukan tietoa mm. kolmannen aallon verkkovuosikertomuksista.Tässä linkki siihen:
https://blog.crasman.fi/verkkovuosikertomus-muuttaa-muotoaan
Muuta tietoa emme valitettavasti löytäneet. Voisiko olla niin, että niistä käytetään myös jotakin muuta nimitystä?
