Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kappale on Hurjan pojan koti. Se on kansanlaulu, jota ovat laulaneet muun muassa Tapio Rautavaara ja Tommi Läntinen.Sanat löytyvät esimerkiksi täältä tai Suomalaisia kansanlauluja -nuottikirjasta.
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Taksvärkkiliike syntyi Ruotsissa vuonna 1961 ja Suomeen liike rantautui pian tämän jälkeen vuonna 1967. Taksvärkkiliike sai alkunsa nuorten halusta osoittaa globaalia solidaarisuutta heikko-osaisia kohtaan, ja Suomen ensimmäinen taksvärkkikeräys keräsikin rahaa Peruun. Taksvärkkitoiminta on Suomessa edelleen aktiivista ja suuri osa kouluista osallistuu siihen vuosittain. Usein taksvärkkikeräykseen osallistutaan nimenomaan kysyjän mainitsemien siivousoperaatioiden kautta.
Taksvärkkiliikkeen historiasta ja toiminnasta voi lukea lisää keräystä Suomessa koordinoivan kansalaisjärjestö Taksvärkki ry:n nettisivuilta.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Hei,
Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin.
Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten...
Om ämnet finns ju mycket skrivet. Jag valde ut några, men det finns betydligt mera, t.ex också i huvudbibliotekets lager, i synnerhet då äldre. Instanser som t.ex. Folktinget torde också ha en hel del! Huset "Gryningen" torde också vara fullsprängd med dylikt material ....
Nedanstående material finns i Internet / mediedatabasen "Plussa" och då givetvis i Helsingfors stadsbibliotek:
Herberts, Kjell / Finlandssvenskarna i det europeiska folkhavet 323
Stolt som eken--en lägesbedömning av det svens 323
Bagerstam, Erik / Finlands svenskar - ett livskraftigt folk i No 323
Svenskt i Finland 2--Demografiska och social 920
Svenskt i Finland 1--Studier i språk och nat 920
Ågren, Gösta / Vår historia 920
Den svenska...
Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
