Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
Sokeroinnista tai muistakaan karvanpoistomenetelmistä ei löydy kokonaista kirjaa. Monista ihonhoitoon liittyvistä kirjoista löytyy jonkin verran tietoa, mm. alla mainitusta:
Ihmetiikka : ihonhoito- ja kosmetiikkaopas nuorille / Taina Paarmas (2013)
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2086689__SIhmetiikka__Orig…
Helsingin kaupungin kirjaston Plussa-aineistotietokannasta löytyy jokunen Hannu Virtasen levy:
Kulkuripojat, Tähdet ja toi kirkas kuu, 1990; Kulkuripojat, Aalijummat, Finnlevy, Helsinki, p1984; Suomen Miesorkesteri, Hoija, Olarin Musiikki, S.l., c1995; Suomen Miesorkesteri, Suomen Miesorkesteri / kaikki säv. Hannu Virtanen, Olarin Musiikki, Espoo, cop. 1993.
Voisit ehkä myös tiedustella diskografiaa Suomen Miesorkesterin levyjä julkaisevasta yhtiöstä, Olarin Musiikista (Ellipsikuja 3 A-B, 02210 Espoo, Puh. (09) 8813 227, Fax. (09) 8043469, http://www.sjoki.uta.fi/%7Elatvis/levyyht/olarin.html).
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Kyseistä mikrofilmattua aineistoa löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta, josta sitä voidaan kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on 1 € / mikrofilmirulla ja 4 € / mikrofilmikorttitilaus. Maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelo on osoitteessa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/mklue.html.
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
Kirja on tilattu kirjastoihin, muttei ole vielä saapunut. Kouvolan kirjastoihin on tulossa yhdeksän kappaletta. Varauksen teokseen voitte tehdä joko netin kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa. Kouvolan pääkirjastoon ja Kuusankosken kirjastoon on myös tulossa pikalainakappaleet, joiden laina-aika on yksi viikko ja joita ei voi varata.
Kirjaa mainostetaan, että se "ällistyttää kummallisilla tosiasioillaan, tarinoillaan, haastatteluillaan ja erikoisartikkeleillaan." Varmastihan ei voi tarkistamatta tietää, mutta voisi olettaa, että osa jutuista on totta ja osa "tarinoita". Alla linkki kirjan mainokseen:
https://www.readme.fi/kirja/ripleyn-usko-tai-ala-2019/
Mieto-kirjasta ei ole ainakaan vielä ilmestynyt isotekstistä versiota. Isotekstisiä kirjoja ilmestyy nykyisin kovin vähän. Kustantajalta (Karisto) voi tietysti tiedustella, onko sellainen ilmestymässä. Kirjasta on ilmestynyt e-kirjaversio, mutta sitä ei ole ainakaan vielä kirjastojen valikoimissa. E-kirjaa lukiessa tekstiä voi suurentaa tarpeen mukaan.
Suosittelen kuitenkin äänikirjaa. Jos asiakkaan näkökyky on heikentynyt ja normaalin tekstin lukeminen on hankalaa, kannattaa kysellä Celia-palvelusta. Sen avulla pääsee kuuntelemaan äänikirjoja laajasta Celianet-kokoelmasta. Myös kyseinen Mieto-kirja kuuluu Celianet-kokoelmiin. Jos asiakkaalla on tietokone ja Internet-yhteys tai älypuhelin, äänikirjoja pääsee valitsemaan ja...
Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Aloita Helmet sivuilta Hae aineistoa-> tarkennettu haku.
Valitse hakutermin rajaukseksi aihe ja hakusanaksi lastenkirjallisuus. Rajaa haku aineistona kirjoihin ja kokoelmana lasten kokoelmaan. Rajaa kieli ranskaan.
Hakutuloksessa on yhä monen kielistä materiaalia. Rajaa hakutulos kieli ranska. Klikkaamalla sanaa vuosi, saat hakutuloksen järjestettyä uusimmasta vanhimpaan. Linkki Helmet hakutulos.
Voit halutessasi rajata tuloksen vielä kaunokirjallisuuteen.
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Arnold Joseph Toynbee (1889-1975) saavutti kuuluisuutensa teoksellaan "A study of history" (12 osaa, 1934-61). Tämän teoksen lyhennelmä on suomennettu nimellä "Historia uudessa valossa" (1950). Fennica-tietokannan mukaan muita hänen teostensa suomennoksia ovat "Ihminen ja nälkä" (1963)ja "Kulttuurimme koetuksella" (1950). Internetistä löytyy runsaasti tietoa hänen tuotannostaan. Viitteitä voi hakea esimerkiksi Googlesta hakusanoilla Arnold Joseph Toynbee.
Helmet-kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa kirjastoon välittömästi, sillä et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle HelMet-kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Uuden kortin saat kirjastossa, kun esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Uuden kortin saamisen jälkeen onnistuu taas varausten tekeminenkin!
Elina Nuortien kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjatoihin. Kirja on kirjastojen hankinta-ja luettelointiosatoilla luokitettavana ja muovitettavana, siksi kirjan tiedot jo näkyvät HelMet-järjestelmässä. Kirjan voi tilata järjestelmän kautta, kun sijoitus jossakin kirjastossa näkyy.
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
