Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Valitettavasti yhtään ainoata Richard Branson -aiheista kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu ja julkaistu tai kirjoitettu suoraan suomeksi. Englanniksi on tarjolla useita kirjoja, myös Bransonin omat muistelmat, suomeksi ei ensimmäistäkään.
Heikki Poroila
Laulun nimi on "X-herra äks", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls. Laulu alkaa: "X-herra äks on tuntematon". Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Ohls, Petter: X-herra äks : laulukuvakirja (Musiikki Fazer, 1974)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : oppilaan kirja (Musiikki Fazer)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : opettajan kirja (Musiikki Fazer, 1977)
Laulu on myös levytetty. Se löytyy esim. LP-levyltä "Hassu juttu : lauluja lapsille" (Finnlevy, 1976), jolla sen esittää Ritva Mustonen-Laurilan johtama lapsiryhmä. Esityksen voi kuunnella myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=YWYQ11nIU6Y .
Hei,
sinulla voi olla serkkuja, vaikka ei olisi sisaruksia. Serkku on äitisi tai isäsi sisaruksen lapsi. Eli äidin sisarten lapset ovat sinun serkkujasi.
Kyllä löytyy, kyse on Randall Wallacen vuonna 1995 kirjoittamasta teoksesta Braveheart - taipumaton. Samanniminen elokuva ilmestyi niin ikään vuonna 1995.
Tietotiimimme on nähnyt tieteellisissä julkaisuissa merkintöjä esim.
Mannerkoski, Olli 1998: Teknologisoituva ruumis. On-line dokumentti:
www.yle.fi/irti/media/virtu/kyborgi.htm
Käytännöstä voi myös neuvotella opettajan kanssa
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Kirjaston sanakirjoista ei tähän vastausta löytynyt. Kysyin sanasta Kielitoimiston neuvonnasta, heidänkään arkistoista ei löytynyt mitään reveeraus- tai reveerata-sanalla. Kielenhuoltajakollegoiden käytyjen keskustelujen pohjalta he päätyivät kuitenkin sivistyneeseen arvaukseen, että sana voisi viitata jonkinlaisen haaveilemiseen tai uneksimiseen.
Ranskan kielen sana rêve selitetään sanakirjassa näin:
”haave, kangastus (toiveunelma), päiväuni, unelma, nähty uni, unikuva, unikuva (haave), unikuva (unelma), valveuni”
Myös englannissa näyttäisi olevan käytössä sana reverie:
1 haaveilu, unelmointi
She was lost in reverie. Hän oli vaipuneena unelmiinsa.
2 vanh hullutus...
Hei!
Kirjastokortit vanhentuvat, jos niitä ei pariin vuoteen käytä. Pitää mennä lähikirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Käytännön kirjastoasioissa kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
