Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Kuningas lausuu 3. kohtauksessa (Cajanderin käännöksessä, painos vuodelta 1905) : "...ettemme tulis puheeks me, me harvat, me onnellisen harvat, veljet kaikki."
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
"Green care -käsitteen juuret voidaan jäljittää
Alankomaihin, jossa jo 1970-luvulla alettiin puhua
care farm -tiloista. Näillä tarkoitetaan maatiloja,
jotka aktiivisesti hyödyntävät maatilaympäristöä
ja -toimintoja tuottamissaan sosiaalipalveluissa. Vuonna 2005 perustettiin hollantilaisten
tutkijoiden ja yrittäjien aloitteesta alan toimijoiden
eurooppalainen verkosto, Community of
Practice − Farming for Health (www.farmingforhealth.
org).
Green care -käsite esiteltiin Suomessa ensi
kerran vuonna 2008. Käsite liittyy kansainväliseen
keskusteluun, jossa sillä väljästi tarkoitetaan
luonnon hyödyntämistä sosiaali-, terveysja
kasvatuspalvelujen tuottamisessa. Euroopassa
on käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita,
joissa green care -...
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista saada luettelo esimerkiksi viime vuosina hankituista venäjänkielestä suomennetuista romaaneista. Tässä muutamia kirjailijoita listalta: Boris Akunin, Valerija Alfejeva, Irina Denežkina, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Anatoli Gordijenko, Viktor Jerofejev, Andrei Konstantinov, Vladimir Krjukov, Anatoli Mariengof, Alexandra Marinina, Aleksandr Morozov, Viktor Pelevin, Vasili Rozanov, Marina Tsvetajeva, Leonid Tsypkin, Boris Zahoder, Anatoli Zlobin, Mihail Zostsenko.
Lisäksi näiden kirjakauppojen sivuilta löytyy valikoima venäläistä kaunokirjallisuutta. Teokset ovat tosin venäjänkielisiä, eikä niitä kaikkia ole suomennettu.
Ruslania Books on venäläisten kirjojen, lehtien, karttojen,...
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista....
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Seinäjoen kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Jurvan kotiteollisuuskoulun kudontaohjekansio, jossa on ohjeet ja kudottu malli naisen hamekankaasta.
Raja, Pirkko. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan naisten kansallispukukankaiden kudontaohjekansio [Jurva] : Jurvan kotiteollisuuskoulu, 1980. Sis.kudontaohjeet kangas- ja lankanäytteineen.
Viisivuotiaalle voisivat sopia seuraavat kirjat:
Alexander, Heather. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2328571
Ardagh, Philip. Avaruus. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992289
Daynes, Katie. Millainen on avaruus? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348013
Cowan, Laura. Kuukirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2412653
Kunnas, Mauri. Pieni avaruuskirja. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373450
Winters, Pierre & Senden, Margot. Tähdet ja planeetat. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983903
Seuraavat kirjat on tarkoitettu hieman vanhemmille, mutta niissäkin on hienoa kuvitusta, joka...
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Kyseinen teksti löytyy John Steinbeckin teoksesta Once There Was a War (Viking Press 1958), joka on kokoelma New York Herald Tribunessa julkaistuja artikkeleita. Steinbeck toimi sotakirjeenvaihtajana kyseiselle lehdelle vuonna 1943. Anekdootti Eddiestä, joka oli onnekas noppapelissä löytyy kirjan luvusta "Craps".
Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Punakantinen kirja oli Venäjän perustuslaki, josta löytyy mm. kuva wikipediasta.
Itse Venäjän perustuslain sisältöön voi tutustua osoitteessa http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Silmäilin verkosta löytyvää Alex Snellmanin artikkelia Suurtilat ja Suomen aateli 1800-1900 -luvuilla, http://www.ennenjanyt.net/2012/10/suurtilat-ja-suomen-aateli-1800%E2%80… . Sen perusteella saa käsityksen, että tietoja voisi löytyä manttaalikirjoista. Niiden säilytyksestä kannattaa kysyä Kansallisarkistosta, http://www.arkisto.fi/ ja sieltä voisi muutenkin tarkistaa, mistä tällaista luetteloa kannattaa lähteä etsimään.
Mikäli aineistot ovat vanhan maakunta-arkisto -järjestelmän mukaisessa säilytyspaikassa (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/HMA/hmatuomi.pdf), asiakirjat löytyvät Hämeenlinnasta, http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot… .
Artikkelin mukana on liite, josta löytyy Uudenmaan kartanoiden...
