Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Mäntsälän kirjaston kirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Jos niistä ei ole varauksia, ne voi uusia enintään viisi kertaa. Eli suoraan puoleksi vuodeksi lainaaminen ei ole mahdollista, mutta jos uusiminen onnistuu, lainoja voi pitää kerrallaan lähes puoli vuotta.
Täältä löytyvät kirjaston käyttösäännöt:
http://www.mantsala.fi/kirjasto/saannot.php
Täältä pääset Mäntsälän kirjaston aineistotietokantaan, josta käsin lainat voi uusia:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Iniön historiasta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Iniö skärgårdskommuns historia
Eklund: Promenad bland iniöbor
Holmroos: Saariston salaisuuksia
Dahlbacka: Vår hembygd Åbolands skärgård = Kotiseutumme Turunmaan saaristo
Isojakokartassa vuodelta 1884 tai vuoden 1909 kartassa Furnäsissä ei näy taloa, kuten ei myöskään vuoden 1968 kartassa.
Kysymälläsi termillä "toimittaja-arvioinnit" ei Lahden kaupunginkirjastossa eniten käyttämistämme tietokannoista Helecon (pohjoismaisten suurimpien kauppakorkeakoulujen yhteistietokanta), Tenttu (Teknillisen kirjaston tietokanta) ja Linda (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) juuri muuta löytämiesi tutkimusten lisäksi löytynyt. Laajentaessamme hakua toimitusketjuihin (supply change management) ja tavarantoimittajiin, materiaalitalouden arviointiin, toimittajayhteistyöhön ja ostojen suunnitteluun löysimme joitain viitteitä tavaratoimittajien arvioinnista, joista saattaisi olla hyötyä gradusi teossa - esim. Koskinen, Henri: Tavaratoimittajan arviointi; Ahovirta, Ari: Toimittajayhteistyön kehittäminen laatupalkintoperiaatteilla;...
Valitettavasti apuni on kovin vähäinen. Mel Brooksin elokuvaa Mieletön maailmanhistoria ei löydy Tampereenkaan kaupunginkirjastosta eikä ilmeisesti muistakaan kirjastoista Suomessa. Kannattaa vielä kysellä suurimpien kaupunkien videovuokraamoista.
Komisario Morsen 8. kauden DVD näkyy HelMetissä vasta pelkkänä nimekkeenä, siihen ei ole viety vielä yhtään niteitä. Varausten teko onnistuu vasta, kun aineistorekisteriin on viety niteitä eli "kiinnitetty" nimekkeeseen varsinaisia DVD-kappaleita. Tämä tapahtunee hyvin pian, mahdollisesti aivan lähipäivinä, joten kannattaa seurata tilannetta, mikäli mielii varausjonon keulille!
Hei Rasmus!
Tismalleen Kapteeni Kalsari -kirjojen tapaisia kirjoja ei taida olla, mutta jos pidät siitä, että tavallisille tyypeille tapahtuu erikoisia asioita saattaisit pitää myös Colferin Legenda -kirjoista (Legenda Pottu-Mäkisestä, Legenda Kapteeni Korpin hampaista ja Legenda maailman tuhmimmasta pojasta). Kannattaisi myös tutustua Roald Dahlin kirjoihin, joista Ilmarin ihmelääke, Kuka pelkää noitia sekä Jali ja suklaatehdas ovat joidenkin mielestä älyttömiä ja hauskoja.
Ekaluokkalaisille sopivia hauskoja ja vauhdikkaita kirjoja ovat myös Whybrown Pikku Susi -kirjat, Olczakin Megajätkä -kirjat ja Geronimo Stiltonit.
Helsingin yleisistä kirjastoista kollegani suosittelee näitä:
Kirjasto 10 on musiikkiin erikoistunut kirjasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
Töölön kirjastossa on iso musiikkiosasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Paljon musiikkia löytyy myös
Itäkeskuksesta,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/
Kannelmäestä,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/
Malmilta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/
sekä Vuosaaresta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/vuosaari/
Sitten ovat tietysti alan oppilaitosten omat kirjastot.
Sibelius-Akatemia
http://lib.siba.fi/fi/etusivu/
Helsingin konservatorion ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto
http://www.konservatorio.net/fi/palvelut/kirjastopalvelut
