Tässä joitakin ehdotuksia:
Työn runo puhuu. Toim. Kaija Viljakainen ja Tuija Kakko. Sisältää joitakin runoja myös koneista.
Tiihonen, Ilpo : Monttööri Kahjunen (kokoelmassa Jees ketsuppia).
Kirsi Kunnas : Herra Pii Poo (kokoelmassa Tiitiäisen satupuu).
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Kuten HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa Omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Voit myös seurata varaustesi tilaa Omien tietojesi kautta."
Myös ilmoituksessa jonka saat kerrotaan, mihin asti varausta säilytetään.
Nimellä "Erilaisia ihmisiä" löytyi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta yksi kirja:
Olli, Vera
Erilaisia ihmisiä : romaani
Turku : Kirja-Sampo, 1946
Kirjaa on joissakin maakuntakirjastoista, ja sen voi saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kustantajien ennakkotiedoista ei löydy Lev Grossmanin kirjoja suomeksi. Kustantajille voi ehdottaa käännettäviä teoksia. Suomalaisista kustantajista esimerkiksi Kustannus Oy Jalava ja Kustannusosakeyhtiö Kirjava julkaisevat fantasiakirjallisuuden käännöksiä.
Kustantajien yhteystietoja löytyy esimerkiksi täältä: http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä tunnistanut laulua. Myöskään haut musiikkitietokannoista eivät tuottaneet tulosta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kirjastojen digitointipalvelut löydät Varaamosta Haku - Varaamo (hel.fi).
Keskustakirjasto Oodin digitointistudiossa on mahdollisuus muuntaa vanhoja videoita ja äänitteitä digitaaliseen muotoon, mutta valitettavasti tällä hetkellä kaitafilmien, VHS-C(Pieni kamerakasetti) ja BETA - kasettien digitointi on poissa käytöstä.
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Kyllä Helsingin kirjastojen kirjoja, musiikkiäänitteitä ja videoita voi pyytää lähetettäväksi toiseen Helsingin kirjastoon, esim. Pikku Huopalahden lastenkirjastoon ja lainata sitten sieltä toisesta kirjastosta. Kuljetus kestää noin kaksi postinkulkupäivää. Ensimmäinen postinkulkupäivä lasketaan olevan tilauspäivää seuraava postinkulkupäivä. Posti kulkee viitenä arkipäivänä viikossa.
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-...
Kyllä voi. Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit tilata kirjoja ja muutakin kirjastojen aineistoa osoitteesta
http://www.helmet.fi/
Tarvitset Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun. Hae tietokannan kautta teos, jonka haluat varata ja napsauta linkkiä "varaa". Kirjoita ylempään ruutuun kirjastokorttisi numero ja alempaan tunnuslukusi. Valitse haluamasi noutokirjasto ja paina jatka. Varaus on nyt tehty ja saapuu valitsemaasi kirjastoon muutamassa päivässä, jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa. Jos kaikki kirjat ovat lainassa ja muitakin varauksia jo olemassa, varauksen saapuminen vie tietysti kauemmin. Varauksen saapumisesta noutokirjastoon ilmoitetaan kirje- tai sähköpostitse. Aikuisten aineiston varaaminen...
Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
Vihreät sylit -sivustolta löytyy kertomus Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, joka 1900 -luvun vaihteesta lähtien on ollut Helsingin kaupungin hoidossa. Puiston pensaista mainitaan syreenit, rusokuusamat, ruusupensaat, onnenpensaat, havupensaat sekä alppiruusut.
Vihreät sylit https://vihreatsylit.fi/ on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivusto.
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Valitettavasti tähän kysymykseen emme löytäneet vastausta. Asiaa kannattaa tiedustella Espoon kaupungilta. Suomenkielisen perusopetuksen yhteystiedot https://www.espoo.fi/fi/suomenkielisen-perusopetuksen-yhteystiedot
