Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi...
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Kysymäsi runo on Leena Krohnin kirjoittama ja nimeltänsä "Pyyntö". Se on ilmestynyt ainakin WSOY:n kustantama vuonna 1977 kokoelmassa "Suomalainen Mignon, Runoja ja lauluja vuosilta 1965-1977".
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Ainakin vuodesta 2002 on ollut käytössä ilkkaremes.com. En saanut asiaa tämän tarkemmin selvitettyä ja teidän kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Ilkka Remeksen kustantajaan WSOY:n asian selvittämiseksi.
Ville Vilkastuksen tunneseikkailu näyttää kuuluvan Vaara-kirjastojen kokoelmiin. esim. Kontiolahden kirjasto (Hylly: Lapset ja nuoret, 85.22 HOL)
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ville+Vilkastuksen+tunneseikkailu&type=AllFields
Hei,
Aurinkolorun tekijä on Hellin Tynell. Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-tehnyt-lorun-aurinko-aurinko-lettuja-paistaa
Tip tip pisaroita löyty Vauvojen laulun aika teoksesta (v.1993), ja sen on tehnyt Veikko Ahvenainen.
Pikku-Peikko runon löysin tuosta Lasten oma lukukirja-kirjasta (v.1970.), mutta lorun kohdalla ei mainita tekijää. Kirjan ovat koonneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola eli todennäköisesti se on jonkun heistä kirjoittama.
Peikko-papan rummutus on Risto Järvenpään, siis jos tuon virallinen nimi on Mummu Ruu ja Pappa raa. Kyseisessä lorussa/laulussa ainakin peikot rummuttavat. Onkohan oikea? Sanat ja nuotti löytyvät Risto Järvenpään Tatsin ja janssin poika -...
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti kaikkiaan 56 novellia ja neljä romaania. Sherlock Holmes -tarinoita on suomennettu useaan kertaan eri nimillä. Olen koonnut tähän tiedot kahdesta teoksesta; Haasio, Ari: Ulkomaisia dekkariklassikoita 1 (jossa on lueteltu yksittäiset novellit) ja Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja.
Teokset:
Punaisten kirjainten arvoitus (myös nimillä Kosto, Kostaja, Vainottu)
Neljän merkit
Sherlock Holmesin seikkailuja / Sherlock Holmesin seikkailut 1-3 (useita eri suomennoksia)
Baskervillen koira (myös nimellä Kamala öinen kummitus)
Kauhun laakso
Hänen viimeinen tervehdyksensä (myös nimellä Viimeinen tervehdys)
Sherlock Holmesin muistikirja
Lisäksi löytyy teos:
Sherlock Holmesin parhaita
Voit katsoa saatavuustiedot täältä...
Darren Shan -sarjan viides kirja julkaistaan pokkarina elokuussa. Sen nimi on Kuoleman koetukset.
Sarjan suomalaiselle kustantajalle Tammelle voi esittää toiveita jatko-osien suomentamisesta. Tammen nettisivut löytyvät osoitteesta www.tammi.fi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Avatar the last Airbender 1 : Vesi ja Avatar the last Airbender 2 : Maa, mutta kolmososaa ei vielä ole kirjastoissa. Tarkempaa tietoa ei vielä valitettavasti ole siitä, milloin kolmososa mahdollisesti tulee kirjastoon. Kannattaa siis kysyä myöhemmin uudelleen.
Kysymyksestä ei ilmene, miltä kantilta integriteettiä tarkastellaan. WSOY:n Suuren sivistyssanakirjan (v. 2000) mukaan integriteetillä tarkoitetaan 1) puhtaus, eheys, vakavuus, 2) koskemattomuus, vars. valtakunnan alueen loukkaamattomuus.
Ihmisen integriteettiä voidaan tarkastella esim. hoitotyön kannalta, ja sitä koskeva aineisto löytyy kirjastossa lääketieteellisen materiaalin joukosta, samoin kuin myös seksuaalista integriteettiä käsittelevä aineisto. Tämä aineisto sijaitsee Vaasan kaupunginkirjastossa Luonnontieteet ja tekniikka- osastolla.
Tarkasteltaessa integriteettiä yleisemmin etiikan ja kristillisen etiikan kannalta tietoa voi etsiä Vaasan kaupunginkirjastosta Maat ja kulttuurit -osastolta.
Tarkasteltaessa integriteettiä esim....
Hei!
Tässä muutamia ehdotuksia:
Rumpua ja lennokasta menoa
- Goodman, Benny: Sing sing sing (swingiä)
- Ramzy, Hossan & Special Guests: Rock the Tabla (levyn nimi)
- Hurriganes: Mr. X
- Diddley, Bo: Bo Diddley
- Dr. Feelgood: I don't mind
Hoochie Coochie Man
- Japanilaisen rumpuryhmän Ondekozan levyt
- Aho, Kalevi: Sinfonia nro 14 (Rituaaleja)
- Bizet: Carmen suite (sarja oopperasta, paljon lyömäsoittimia)
Sensuellit
- Ravel: Bolero
- Ravel: La valse
- Debussy: Faunin iltapäivä
(HUOM! klassisen musiikin tuntijan mukaan mikä tahansa Ravelin tai Debussyn kappale menee tähän kategoriaan)
- Rahmaninov: Pianokonsertot 2 ja 3
- Stravinsky: Tulilintu
- Monroe, Marilyn: Let's make love ja I wanna be loved by you
- Gaye, Marvin...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus.
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Vantaan kaupunginkirjastoon voi päästä kesätöihin kirjastovirkailijan tehtäviin (lainausta,palautusta,hyllytystä) 1 kuukauden ajaksi, jos on vantaalainen koululainen tai opiskelija. Tietotekniikan tuntemus katsotaan eduksi. Hakuaika on keväisin n. maaliskuussa. Kaupungin yhteispalvelupisteistä saa hakulomakkeita.
Kirjastonhoitajan tehtäviin (tietopalvelu,aineiston valinta,kokoelmien hoito jne.) vaaditaan alan korkeakouluopintoja. Viime vuosina ei kirjastonhoitajille ole Vantaalla juurikaan otettu kesälomasijaisia.
