Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
Numerointi vastaa tiettyä aihetta ja auttaa löytämään aineiston hyllystä. Yleiset kirjastot käyttävät pääasiassa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). YKL on hierarkkinen kymmenluokitus, jossa tiedon alue jaetaan kymmeneen pääluokkaan. Kukin näistä voidaan edelleen jakaa kymmeneen luokkaan, nämä edelleen kymmeneen alaluokkaan ja niin edelleen tarpeen mukaan. YKL:n pääluokat saa näkyviin ainakin tietokoneella, kun klikkaa linkistä aukeavan sivun kohtaa "Hierarkia".
Kirjastot käyttävät muitakin luokitusjärjestelmiä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa HKLJ-luokitusta ja tieteelliset kirjastot käyttävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla...
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Tässä linkkejä verkkolähteisiin:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
http://www.kansallispuku.net/
Pulkkilan kirjastosta löydät kirjoja kansallispuvuista kirjastoluokasta 49.24 ja listan niistä saat kirjoittamalla tietokantaan (http://webbopac.kirikirjastot.fi/fi/) asiasanaksi kansallispuvut. Ainakin tällainen on kirjaston kokoelmissa:
Kansallispukuja kuvina / julkaisija Helmi Vuorelma Oy
Kansallispuvuista on usein kysytty. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –laatikkoon kansallispuvut.
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Kyseessä on varmaankin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teos Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet (WSOY, 2016).
Tietoa kirjasta kustantajan sivuilla: http://www.wsoy.fi/uutiset/tiedote-suomalaiset-fasistit-on-ajankohtaine….
PIKI-verkkokirjastossa: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_auth=kVHjgt25&p_p_id….
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Näet luettelointitiedoissa arvioidun julkaisupäivämäärän, joka on 1.3.24
Kirjaa ei siis vielä ole fyysisesti missään Helmet-kirjastossa, mutta varauksen saa toki jättää ennakkoon. Yleensä varausjono lähtee purkautumaan sitä mukaa, kun niteitä saapuu lainattavaksi.
Tällä hetkellä matkaoppaaseen on 3 varausta jonossa. Kirjaa on hankittu kirjastoihin yhteensä 6 kappaletta, joten varaus todennäköisesti saapuu perille nopeasti.
Varaaminen kyllä kannattaa etenkin tällaisessa tapauksessa, kun niteiden määrä on varausten määrää suurempi.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2571515?lang=fin
Suomen Pankin vuosikertomuksista saa selville valuuttakurssitiedot kuukausitasolla. Vuosikertomukset löytyvät digitoituina Suomen Pankin julkaisuarkistosta.Norjan kruunun arvo markoissa vuoden 1998 eri kuukausina on nähtävissä vuosikertomuksessa 1998 sivulta 114 alkaen (pdf-tiedoston s. 109).Vastaavasti vuosikertomuksessa 2001 näkyvät Norjan kruunu - euro valuuttakurssit sivulla 122 (pdf-tiedoston s. 123).Vuonna 2001 Suomessa oli jo tilivaluuttana käytössä euro eikä ulkomaanvaluuttoja siis noteerattu enää markoissa.
Mitä ilmeisemmin bilirubiini ei ole itsessään valkuaisaine, mutta sitoutuu veren valkuaisaineen, albumiinin, kanssa verenkierrossa ja näin kulkeutuvat yhdessä maksaan.Lähde: Tutkimusohjekirja - Fimlab
Varmin tiedonlähde lienee The Rasmus -yhtyeen oma sivusto http://www.therasmus.com/ josta löytyy ainakin lyhyt bändihistoriikki. Sivuista saa suomenkieliset klikkaamalla vasemman alalaidan lippua.
Myös kotimaisista musiikkilehdistä saattaa olla jotain apua, tässä linkkejä:
http://www.rumba.fi/
http://www.soundi.fi/
http://www.suosikki.fi/
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
