Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Valitettavasti tätä Marko "Maki" Kolehmaisen säveltämää ja vuonna 1998 syntyneen Robinin esittämää laulua IHAN HELMI ei ole toistaiseksi julkaistu nuottina, kuten ei itse asiassa mitään muutakaan Robinin ohjelmistosta. Artistin suuri suosio huomioon ottaen on kuitenkin todennäköistä, että tilanne muuttuu ehkä piankin. Suomessa kun suuri levymyynti tarkoittaa yleensä myös nuottijulkaisua.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Tervetuloa seuraavalla kerralla kysymään neuvoa myös täältä Pasilan eli Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjaston neuvonnasta. Opastamme ja autamme sinua kirjaston käytössä ja tietopalvelu toimii myös ihan perinteisesti paikan päällä.
Plussa-aineistohaustamme (http://www.libplussa.fi/) löytyvät seuraavat teokset: Ajankohta--poliittisen historian vuosikirja 1994--Mikko Majander (toim.)Helsinki, 1993. Maailma tänään[4]--Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia, Kööpenhamina,1996. Näkökulmia kehitykseen ja tasa-arvoon--Brasilia ja Kuuba 1970-luvulla/ Jyrki Käkönen Tampere, 1987. Huberman, Leo: Kuuban sosialismi Helsinki, 1971.
Aleksi- artikkelitietokannasta hakusanalla "Kuuba" tai "Fidel Castro" löytyivät seuraavat artikkelit. Erityisesti...
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Hei!
Alex Kyyhkysestä löytyi hyvin vähän tietoja. Fennican (osoite: https://finna.fi ) mukaan hän on ollut toimittamassa teosta Minnesotan suomalainen historiallinen seura: toiminnanopas, vuonna 1947. Fennican sivuille pääsee kotikoneellakin, mutta teosta ei voi lainata, voi käyttää vain lukusalissa.
Vihtori Tommolasta löytyi yksi lehtiviite. Pentti Keskinen on kirjoittanut hänestä artikkelin Pitkäksi venähtänyt puunhakureissu, joka on ilmestynyt Tammerkoski-lehdessä n:o 6/1997. Lehden saatavuustiedot löytyvät Pirkanmaan Nellistä, osoitteesta http://sfx.nelliportaali.fi/nelli12b-PIRKANMAA?atitle=Pitk%C3%A4ksi+ven…
Valitettavasti on niin, että Helmet -kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka kuuluu Helmet -kirjastojen valikoimaan, mutta johon on varausjonoa.
Myöskään sellaista aineistoa ei tilata kaukolainana, joka on saatavilla jostakin pääkaupunkiseudun
tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta.
Kaukopalvelun ehtoihin voi tutustua Helmet -sivustolla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu .
Suomen kirjastojen yhteisestä Melinda –aineistotietokannasta voi tarkistaa aineiston saatavuuden. Ehkä kirjan voisi saada jostain lähikunnasta, joka ei kuulu Helmet -kirjastoverkkoon. Mutta tällöin kirja täytyy lainata henkilökohtaisesti kyseisestä kirjastosta.
Melinda -yhteistietokanta löytyy osoitteesta
http...
Kaikissa yleisissä kirjastoissa työskentelee henkilöitä, joilla on koulutuksen antamat valmiudet opastaa tiedonhaussa, joten lähikirjastoon vain kysymään apua! Etenkin kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työnkuvaan nimenomaan kuuluu tämän kaltainen neuvonta.
Voi olla paras kysyä opastusaikaa etukäteen, niin henkilökunnalla on mahdollisuus varata aikaa neuvomiseen ja paikalla on varmasti henkilö, jolla on riittävät tiedonhakutaidot. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löydät www.helmet.fi -sivustolta.
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Käytännöt koiran tuomisesta kirjaston sisätiloihin vaihtelevat kirjastoittain, joten asia kannattaa aina varmistaa omasta toimipisteestä. Saarijärven pääkirjastoon saa tulla opaskoiran kanssa. Muut koirat (ja eläimet ylipäätään) pyydetään jättämään ulos, jotta allergikot pystyvät asioimaan kirjaston tiloissa. Valitettavasti Saarijärven kirjastolla ei ole erillistä koiraparkkia.
Tietoa tekijänoikeudesta on koottu mm. Kirjastot.fi, Kirjastoalakanavalle, ks.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/tekijanoikeudet/
Tekijänoikeuslaissa todetaan, että tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoksen käsitettä valaistaan laissa niin, että mm. taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote voi olla teos ja lisäksi todetaan, että teos voi "ilmetä muullakin tavalla".
"Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote...
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
Tarina on nimeltään Suo-Santeri (engl. Wispy Willie) ja se on julkaistu mm. kokoelmassa Takaisin Klondikeen : kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1953 (Sanoma, 2023). Lisätietoa tarinasta ja sen muista muista julkaisukerroista Suomessa löytyy I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta: https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+159-01.
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
