Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Lapsi- ja perhejärjestöillä on hyviä linkkejä Internetissä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/, Väestöliitto http://www.vaestoliitto.fi/ ja Pelastakaa Lapset ry http://www.pela.fi/, näistä löytyy tietoa ja jatkolinkkejä perheistä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.lib.hel.fi/ voit etsiä aineistoa koko pääkaupunkiseudun aineistokokolemasta esimerkiksi hakusanoilla: perhe ja lapset. Kirjastoissa voit tehdä haun Aleksi-lehtitietokantaan josta saa aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §)
Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917)
Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917)
Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on...
Kun varattu aineisto on noudettavissa siinä kirjastossa josta sen haluat noutaa, lähetetään kijastosta tieto sinulle joko postin välityksellä, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoite, lähtee tieto aina varatusta aineistosta sähköpostiin, muutoin ilmoitus tulee postitse. Varausilmoitusten lähettäminen tekstiviestillä on maksullinen palvelu, tarkemmin tästä palvelusta osoitteessa: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,...
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta löysin kaksi kirjaa aiheesta: Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Matkailun edistämiskeskus, 1997, sekä Hirvonen, Minna: Liikuntaesteisten huomiointi hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Haaga instituutti, 1994.
Kannattaa ottaa yhteys Matkailun edistämiskeskukseen Helsinkiin. Sähköposti: mek@mek.fi tai p. 09-4176911.
Vammaisjärjestöihin kannattaisi myös varmaan ottaa yhteyttä. Lista vammaisjärjestöistä yhteystietoineen löytyy esim. osoitteesta http://www.jyu.fi/~vamtutk/jarjesto.html tai osoitteesta http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/vane/vamjar.htm
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Tietueessa ollut päivämäärä oli kustantajan etukäteen ilmoittama arvio. Toistaiseksi ei ole saatu mitään uudempaa tietoa. Kirja ei ole vielä saapunut kirjastoon, kustantaja ei ole ilmoittanut uutta päivämäärää ja varaukset ovat voimassa. Jos kirjan ilmestyminen peruuntuu kokonaan, siitä yleensä ilmoitetaan. Silloin varaukset poistetaan ja varaajille ilmoitetaan. Nyt ei olla siinä tilanteessa. Kannattaa vain odottaa ja seurata tilannetta.
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005.
