Kirjasampo tarjoaa listan Suomessa asuvista / Suomessa joskus asuneista saamelaiskirjailijoista. Listassa on mukana myös runoilijoita.
Saamelaiskirjailijat | Kirjasampo
Helmet-tietokannasta voi hakea runoja alkukielen mukaan. Silloin kannattaa valita Tarkennettu haku. Hakusanoiksi voi silloin yhdistää RUNOT ja VIRONKIELINEN KIRJALLISUU / SAAMENKIELINEN KIRJALLISUUS yms. Kun vielä valitsee kieleksi SUOMEN, saa hakutulokseksi tietysti kielestä suomen kieleen käännettyjä runoja. Haku on esitelty liitteenä olevassa linkissä. Ongelmana on se, että hakutulos kertoo vain alkukielen, se ei kerro siitä, missä henkilö on asunut. Hakutuloksessa voi olla siis mukana Ruotsissa tai Norjassa asuvien saamelaisrunoilijoiden teoksia....
Aivan varmasti näin on historian saatossa käynyt. Ehkä tunnetuin ja tutkituin tapaus voisi olla Vietnamin sodan aikainen Project 100,000 -ohjelma, jossa Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen värvättiin normaalisti palvelukseen kelpaamattomia miehiä. Projektista löytyy lisätietoa ja lähteitä esim. Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_100,000
Suomessa aiheesta on Eljas Siron Helsingin apukoulun oppilaiden suoriutumista asepalveluksesta ja sodanaikaisesta palveluksesta koskeva tutkimus vuodelta 1958:
Siro, E. (1958). Kouluiässä ilmenevä lievä vajaamielisyys ja palveluskelpoisuus armeijassa: Tutkimus Helsingin kaupungin apukoulua käyneiden poikien palveluskelpoisuudesta. Jyväskylän yliopistoyhdistys ja Kasvatusopillinen...
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Suomen kirjallisuuden valiot-teokset sisältävät suomalaisia kaunokirjallisuuden klassikoita alkuperäisessä muodossaan. Kirjallisuudentutkimuksen tosi asiantuntija Kai Laitinen on ollut valitsemassa teokset ja kirjoittanut teoksen johdannon ja kirjailijoitten esittelyt. Teokset sisältävät teoksia kahdeltakymmeneltä kirjailijalta Aleksis Kivestä Timo K. Mukkaan.
Benjamin Disraelin teosta Endymion (1880) ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.britannica.com/topic/Endymion-novel-by-Disraeli
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit.
Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy yli 50 viitettä, joista osa on Suomessa tehtyjä opinnäytteitä, esim. Pakkanen, Leena: Studies in The pilgrim's progress by John Bunyan and in the finnish translations of 1809 and 1834, H:gin yliopisto 1970, pro gradu -työ, engl.filologia; Laurila Juhani: Pelko-motiivi John Bunyanin elämässä ja hänen teoksissaan, H:gin yliopisto 1960, tutkielma, teolog. tiedekunta; Kuismanen, Raimo: Suloiset vuoret - John Bunyanin käsitys mystisestä tiestä, H:gin yliopisto 1985, tutkielma, teolog. tiedekunta; Hytönen, Mikael: John Bunyanin eskatologia ja suhde The Pilgrim's Progress -teokseen, Turun yliopisto 1997, pro gradu -työ, kulttuurihistoria. Seuraava teos on saatavissa myös yleisistä kirjastoista...
Leena Krohnia koskevaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Krohn+Leena
Leena Krohn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Internetissä toimii Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmät.fi -palvelu, jonka haulla löytyy myös Topeliuksen näytelmiä, ei kuitenkaan kyseistä näytelmää. Näytelmäkirjailijaliiton kirjasto ei myöskään tunne näytelmäversiota Suvikylän Syynestä. Todennäköistä on, että satu on itse muokattu näytelmäksi, jolloin sitä kannattaa kysyä suoraan koululta. Myös Näytelmäkulmasta voitte vielä tiedustella asiaa (internet-osoite: http://www.dramacorner.fi/).
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Mikäli etsimääsi teosta ei löydä VASKI-kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksen kätevimmin verkossa kirjaston VASKI-aineistotietokannassa http://www.turku.fi/vaski .
Suora osoite hankintaehdotuslomakkeelle on pitkä, mutta tässä on siihen suora linkki:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=j_hanki&previd=fulls&boo1=AND…
Voit toki tehdä hankintaehdotuksen myös Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä paikanpäällä.
Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa.
Henry Theelin esittämänä kappale löytyy CD-levyltä ”Henry Theel: 1917–1989” (Fazer Finnlevy, 1991). Se on ilmestynyt myös Theelin lp-levyillä ”Oloneuvos” (PSO Tuotanto, 1978) ja ”Liljankukka” (Finnlevy, 1983). Risto Nevalan levytys puolestaan löytyy CD-levyltä ”Rakkaudella” (MTV-musiikki, 1990).
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Selasin aineistotietokantoja, Finna.fi:tä, Kirjasampoa ja kirjoja sekä kyselin ammattiväen listalla useampaan kertaan, mutta tämä satu ei löytynyt. Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Helsingissä ei enää liikennöi kauppa-autoja. Maaseudullakin myymäläautot ovat käyneet todella vähiin. Ylen verkkoartikkelissa 9.8.2021 arvioitiin koko maassa toiminnassa olleen vielä kuusi kauppa-autoa. https://yle.fi/uutiset/3-12046012
Pääasiassa tuoretuotteita kauppaavan Makupiste-yrityksen pakettiauto toimitti ruokakasseja tilauksesta joillekin alueille Helsingissä ainakin parisen vuotta sitten. Se ei kuitenkaan liikeidealtaan ollut perinteinen sekatavara-myymäläauto. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319559
Jos tietotekniikkataitoja on riittävästi, voisi ruoan verkkokauppoja ajatella yhtenä vaihtoehtona hankkia ostokset kotiin kannettuna.
