Aika vähän löysimme tietoa tällaisista hirviömäisistä eläinmutanteista. Tsernobylin ydinvoimalan ympäröimä alue lienee yksi maailman saastuneimpia ja nimenomaan siellä tutkijat ovat havainneet eläimissä erilaisia mutaatioita, myös etsimäsi kaltaisia hirviömäisiä mutaatioita vastasyntyneillä eläimillä. Ilmeisesti tosin vaikeat mutaatiot eläimillä usein aiheuttavat sen, että tällaiset eläimet eivät elä kovin pitkään syntymänsä jälkeen. Näin ollen tällaisia kauhuelokuvien kaltaisia hirviömutantteja ei juuri tule oikeassa elämässä vastaan. Sen sijaan vähäisempiä mutaatioita, esimerkiksi värityksessä, on elinkelpoisilla yksilöillä tavattu enemmän.
Verkkolähteitä:
https://www.thoughtco.com/chernobyl-animal-mutations-4155348
https://www.dw.com...
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Pienemmille lapsille sopivat esim. Katie Daynes ; kuvitus Christine Pym ; suomentanut Sanna Hytti: Miksi eliöt kuolevat, Avril McDonald ; kuvitus: Tatiana Minina ; suomennos: Arja Pikkupeura ; tehtävät: Liisa Ahonen: Jukka Hukka ja Iso Hukka : menetyksestä ja surusta selviäminen sekä Susan Varley ; suomentanut Erja Melville: Mäyrän jäähyväislahjat
Vähän isommille esim. Nora Schuurman: Auringonkukkatalvi, Jenny Jägerfeld ; suomentanut Katriina Kauppila Comedy queen tai Jenna Miettinen: Liian nuori
Hakusanana Helmetissä voi käyttää surutyö ja rajata lastenkokoelmaan. Helmet hakutulos
Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko pudotusvalikosta valittu oikea korttityyppi. Nykyinen punainen kortti on listan viimeinen: Outi-kirjastot.
Ensimmäisellä kertaa varausta tehdessä järjestelmälle annetaan tunnusluku, jota aikoo käyttää näissä varauksissa. Se voi siis olla muukin kuin lainojen uusimiseen käytetty luku.
Jos varaaminen ei näiden ohjeidenkaan jälkeen onnistu, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosastolle, p. 08 55847352.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy useita cd-levyjä, joilla on poloneesi-musiikkia. Voit hakea niitä käyttäen aihehakua ja antamalla hakusanaksi poloneesit. Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeesta voit rajata hakua valitsemalla aineisto-valikosta aineistolajiksi cd-levy. Kunkin levyn tarkemman sisällön saat esille klikkaamalla löytyneen viitteen alleviivattua nimeä. Voit soittaa kirjastoon, jossa sopivalta näyttävä levy on paikalla saadaksesi selville yksittäisen kappaleen keston. Itäkeskuksen kirjastossa oli paikalla Helsingin Poliisisoittokunnan levy Vanhoja tansseja, joka sisälsi myös poloneeseja, mutta ne olivat kestoltaan huomattavasti lyhyempiä kuin 10 min.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista tietokannoista (esim. yliopistojen Linnea-tietokannat) ei löytynyt viitteitä kirjoista eikä artikkeleista, jotka kertoisivat asiakastoimikunnasta. Suomen lainsäädänto ks. http://www.finlex.fi ei myöskän tunne käsitettä.
Www-sivuilta sanahaku "asiakastoimikunta" Googlella http://www.google.com antaa muutaman viitteen, jotka näyttävät liittyvän henkilöstöravintola- tai oppilastoimintaan. Sivuilla ei tosin asiakastoimikunnan perustamista tai sääntöjä selvitetä.
Ehkä asiassa voisi soveltaa yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistyslaki on löydettävissä Finlexistä ja aiheesta löytyy kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanayhdistelmällä järjestöt,...
Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen.
Lähteet:
Viola-tietokanta (https://finna.fi)
http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Hei!
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy tietoa kaukolainauksesta http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
"Asiakkaat voivat tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastoissa. Aineistoa, jota ei ole Suomen kirjastoissa, tilataan kaukolainaksi ulkomailta. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa, jonka säännöistä tieteelliset ja yleiset kirjastot ovat yhdessä sopineet."
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Englanninkielisen version osalta tilanne on melko hyvä. Musikaalin levytyksen liitteenä on musikaalin koko teksti. Samaten musikaalin nuotinnoksessa (ns. pianopartituurissa) on kaikki laulut ja lisäksi koko libretto, eli tekstiosuus. Nämä ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa (levytys tällä hetkellä paikalla, pianopartituuri lainassa).
Lisäksi kokoelmissamme on varmasti sinua kiinnostava kirja 'Rock opera - the creation of Jesus Christ Superstar from record album to Broadway show and motion picture', tekijänä Ellis Nassour. Siitä löytyy paljon taustatietoa musikaalin vaiheista.
Mutta suomennoksen osalta tilanne on huono. Ilmeisesti vain yksi laulu (I don't know how to love him) on julkaistu suomeksi. Tämä on tilanne...
Tilaominaisuuksista löytyy jonkin verran hakutermillä "tilasuunnittelu", mutta rajattuna "työtilat" tai "tilat" tai "toimi-" vastauksia on vain muutama. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy mm. Telkkinen: Yrityksen rakennushankeopas (1993).
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. Martela: Toimitilasuunnittelun lähtökohtia...(1993). Esim. Internetin Evreka- hakupalvelun avulla löytyi sivu "Hyvää palvelua kaikille -mistä tuntee hyvän toimitilan" http://www.vn.fi/ktm/palveluopas/HPK92.html.
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://...
