Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se...
Hei
Olet valinnut projektisi aiheeksi kiinnostavan aiheen, mutta myös melko laajan ja moninaisen.
Toivottavasti seuraavat kirjat ovat sinulle hyödyksi ja auttavat myös rajaamaan aihetta.
Kantokorpi, Mervi: Runousopin perusteet, Rikama, Juha: Kirjallisuustieto, Huhtala. Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Lukutikku - kirjallisuuden lukijalle,
Kansojen kirjallisuuus 1-12 (laaja kirjallisuudenhistoria, josta kuitenkin selailemallakin voit löytää
sopivaa aineistoa )
Rakkaus on ollut runouden teemana aina antiikin runoudesta lähtien.Maailman kirjallisuuden klassikoiksi
ovat muodostuneet esim. Sapho: Iltatähti, häälaulu, Petrarca: Sonetteja Lauralle.
Rakkausrunoja on koottu myös antologioihin esim:...
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Valitettavasti emme onnistuneet löytäneet kysymääsi kirjaa. Vähän samantapainen idea on ainakin näissä kirjoissa, mutta ne eivät aivan vastaa kuvaustasi.
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua (2005). Hollyn yllättäen kuollut aviomies on jättänyt tälle kymmenen kirjettä, yhden jokaiselle kuukaudelle. Kirjeissä hän antaa Hollylle ohjeita, kuinka toimia, kun mies on poissa. Lopulta ohjeet osoittavat Hollylle myös uuden rakkauden mahdollisuuden.
Lori Nelson Spielman: Kymmenen unelmaani (2017). Kirjan päähenkilö Brett on tehnyt neljätoistavuotiaana listan unelmista, jotka hän haluaa elämänsä aikana toteuttaa. Lista on jäänyt unohduksiin, eikä hän tiedä, että äiti on poiminut sen talteen. Äiti menehtyy Brettin ollessa...
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu...
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja...
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Tällaista tiedotuskeskusta ei valitettavasti ole. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-palvelun osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/. Tiedottamista voi harkita esim. maakuntakirjastojen kautta, jolloin osoitteita ei tarvitse kerätä ihan niin paljon, http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/maakuntakirjastot/ . Kirjastot.fi-sivustosta löytyy lisää tietoa kirjastoille tiedottamisesta Kirjastot.fi:n kautta, http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen . Keskustelufoorumeista Kirjasto-Kaapeli on varsin luettu, joten sen kautta tiedotteet saavuttavat suuren kirjastoyleisön, samoin Ammattikalenterimme kautta, mutta näiden sopivuus tiedottamiseenne riippuu tietenkin siitä, mitä aioitte tiedottaa. Kirjastot.fi:n kautta...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kohtaamispaikalla on Vhs-Dvd-laite, millä voi digitoida vanhat Vhs-kasetit Dvd-lavylle. Laitetta ei lainata kotiin. Lisätietoja saa Kohtaamispaikan neuvonnasta, yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Espoon Sellon kirjastossa on myös vastaava laite käytettävissä, lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Palkoista ja työehtosopimuksista neuvottelevat työntekijäjärjestöt sekä työnantajat tai työnantajien järjestöt. Kirjastoalan ammattilaiset, kuuluvat halutessaan ammattiliittoon, mikä akateemisesti koulutetuilla on esimerkiksi Akateemisten erityisalat, mikä taas kuuluu Akavan alaisuuteen, tai siis kattojärjestöön. Keskiasteen koulutuksen saaneilla tämä liitto voi olla esimerkiksi Julkis- ja yksityisaljojen toimiliitto Jyty. Järjestöt sopivat siis uusista työehtosopimuksista, yleiskorotuksista sekä sopimuksen pituudesta. Näillä yleiskorotuksilla ei tietysti sinänsä helpoteta tiettyjen alojen palkkakuoppia, ja esimerkiksi ammattiliitto Tehy kieltäytyi muutama vuosi sitten allekirjoittamasta yleissopimusta, vaan neuvotteli yksin paremman...
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
