Tämän sekakuorolle sävelletyn opuksen 104 lauluja löytyy sekakuoroversioina kohtalaisen monista kirjastoista, mutta mieskuorosovitusta laulusta Letztes Glück en valitettavasti löytänyt sen paremmin maakuntakirjastojen kuin Sibelius-Akatemiankaan kirjaston tietokannoista. Erityisesti se, ettei tällaista versiota löydy edes Sibelius-Akatemiasta, viittaa vahvasti siihen, ettei tällaista sovitusta ole julkaistu. Myöskään Suomen laulajain ja soittajain liiton (SULASOL) mieskuorovalikoimasssa ei juuri tätä laulua löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomalaisesta saunasta on kirjoitettu paljonkin myös englanniksi. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Sauna : the essence of Finland / Keijo Taskinen (2011)
- Sauna : made in Finland / Jarno Peltonen, Matti Karjanoja (1997)
- Finnish sauna : design and construction / [publisher:] Building Information Foundation ; [... compiled by ... Markku Aarnio ... et al.] (2007)
- Sauna as symbol : society and culture in Finland / L. M. Edelsward (2001)
Nämä kirjat käsittelevät saunomisen perinteitä tai rakentamiseen liittyviä asioita.Elokuvassa Miesten vuoro (ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, 2007) saunovat suomalaismiehet puhuvat elämästään. Tämän elokuvan saa...
Teosta ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa eikä muissakaan Vanamo-kirjastoissa, mutta kylläkin Hämeenlinnan AMK:n kirjastossa. Sieltä se on tällä hetkellä lainassa. Mikäli et halua asioida HAMK:n kirjastossa, voit tehdä kirjasta joko hankintaehdotuksen kaupunginkirjastoon: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus tai voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Kaukolainan hinta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on 8 euroa.
Voit lukea ePressin kautta Vaski-kirjastoissa Iisalmen Sanomia https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot?lng=fi
Tätä tietokantaa ei ole mahdollista käyttää kotona.
Kyllä ne perinteiset kirjakaupat ja nykyään varsinkin verkossa toimivat ovat paras paikka kirjojen ostamiseen. Verkossa on myös maksuttomia sanakirjoja, joita kannattaa harkita, jos paperikirjat vaikuttavat hintavilta. Esimerkiksi suomalainen verkkokauppa Adlibris myy dari-englanti/englanti-dari -sanakirjaa hintaan 22,80. Vastaava englanti-pashtu/pashtu-englanti -sanakirja on kalliimpi, 35,10 euroa. Normaalisti tilaukset toimitetaan viikon aikana.
Heikki Poroila
Wing clippingistä eli pitkien siipisulkien leikkaamisesta käytetään ilmeisesti ilmausta klipata siipi. https://www.radionova.fi/ohjelmat/radio-novan-iltapaiva/a-148980
Pinioning näytetään kääntävän vain yleisesti typistämiseksi, ainakin virallisissa yhteyksissä. Ilmeisesti muuta lyhyttä ilmaisua ei "siiven distaaliosassa sijaitsevan, rannetta ojentavan lihaksen jänneosan katkaisulle" ole.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:51998PC0135&qid=1580392068100&from=EN
https://books.google.fi/books?id=hQv3DAAAQBAJ&pg=PT88&lpg=PT88&dq=pinioning&source=bl&ots=KE2BkUrHcM&sig=ACfU3U3k4Ka1lHBtGH5j0qZCZkrjzmBOrw&hl=fi&sa=X&ved=...
Hei,
Musiikkiosastomme selvitti asiaa.
Claydermannin Nostalgy -kappaletta ei löydy kuin pianoversiona, mutta Moon river löytyy piano & sello -versiona nuotista:
Short cello pieces : easy cello repertoire with simple piano accompaniment / arranged by Hywel Davies
Nuotti on tällä hetkellä lainassa Vaara-kirjastoista, mutta sen voi varata.
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle...
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin...
Kyseessä on varmaankin Soili Pohjalaisen esikoisromaani Valuvika (Atena, 2019), jossa jäärä sukulainen on vaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919278
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Ainakaan striimauspalveluita seuraava sivusto JustWatch.com ei löydä 80-luvun Halinallet-sarjaa tällä hetkellä katsottavaksi mistään palvelusta. (katsottu 28.9.2023).
"Tango illalla" kappaleen nuotti on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa. Sitä ei voi saada kotilainaan. Nuotti on käytettävissä vain Kansalliskirjaston lukusalissa.
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
