Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä...
Poliisimuseolta varmistamani tiedon mukaan varsinaisia poliisimatrikkeleita ei löydy. Jotkin poliisilaitokset ovat voineet pitää henkilöstöluetteloa omista työntekijöistään, mutta Poliisimuseon mukaan tällainen toiminta ei ole ollut lakisääteistä, joten tietojen saaminen tätä kautta on hyvin epävarmaa.
Ruoka ja nälkä ovat keskeisiä teema Chapella, kuten kulkurihahmolle kuuluukin
On useita vaihtoehtoja, mutta ei ehkä yhtään täysin täsmäävää.
Läheltä liippaavat Siirtolainen (rahattomana ravintolaan) ja Kaupungin valot (ihmiset ilkkuvat ja paheksuvat).
Elokuvassa Charlie siirtolaisena (Immigrant, 1917)Charlie katselee jossakin kohtaa ravintolan ikkunan läpi, jatkaa matkaa ja löytää kolikon, palaa ravintolaan ja tilaa mitä sillä saa, lautasellisen papuja.
Lähteitä:
https://www.youtube.com/watch?v=9kebar7T2bM
Robinson, David
Chaplin : elämä ja elokuvat / David Robinson, suom. Reijo Lehtonen
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1988
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän...
Ottomaanien huonekaluista en löytänyt kirjallisuutta, mutta asiasta voi löytyä tietoa taidetta tai kotia käsittelevistä teoksista, joten seuraavia kirjoja voisit tutkia.
The world of Ottoman art/ Levey, Michael.Thames & Hudson cop. 1975. Löytyy Helmet-kirjastoista.
Studies in Ottonian, Romanesque, and Gothic art/ Green, Rosalie. Pindar Press 1994. Kansalliskirjastossa.
Istanbul : the city and the Sultan/ Kleiterp, Marlies ; Huygens, Charlotte. De Nieuwe Kerk 2006. Turun kaupunginkirjastossa.
Everyday life in Ottoman Turkey/Lewis, Raphaela. Dorset Press 1988. Ei löydy Helmet-kirjastosta, mutta sen voi pyytää kaukolainaksi tai tutkia Kansalliskirjaston vanhempaa...
Voisit etsiä ainakin seuraavista teoksista:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa - kosmetiikka ja nainen kautta aikojen.
Druitt, Silvia: Antique personal possessions.
Corson, Richard: Fashions in makeup from ancient to modern times.
Brown, Carolina: Skönhetens mask: Ur den kroppsliga skönhetens historia.
sijaintitietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi tai kirjaston asiakastyöasemlla
Linda tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Nettisivuja:
http://www.kosmetologikoulu.com/koulu/kosmhist.html
http://www.costumes.org/
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
Stocktonilta on suomennettu seuraavat teokset:
Hupaisa juttu (suom. Eero Alpi)
Länsi-Intian merisissejä (suom. O.A. Joutsen)
Perun kuninkaiden kulta-aarre (Adventures of Captain Horn)
Valitettavasti en löytänyt kaikista näistä teoksista suomentajaa tai alkuperäistä nimeä.
Lisäksi seuraavat sadut löytyvät suomeksi:
Griippi ja apulaiskaniikki (teoksessa Satumaailma. 10: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Kuningattaren museo (teoksessa Satumaailma. 8: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Rondainen kellot (teoksessa Satumaailma. 13: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Soveltuva seikka (teoksessa Satumaailma. 15: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175993885877
Tätä juonta emme, ikävä kyllä, tunnistaneet. Radan varteen punoutuvat esim. alla mainitut kirjat. Niissä on monenlaisia henkilöhahmoja, toisessa alkoholisti-isä ja rata.
Jaakko Syrjä Kertomuksia radan varresta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22945
Hannu Nikander, Radan varrella varjo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29393
Klassikoista Dostojevskin Karamazovin veljekset ainakin pitää sisällään porsastelevan isän, https://kansallisteatteri.fi/blogi/silmaniskuja-dostojevski-ja-1900-luv…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa teoksen?
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Tässä asiassa kannattaa kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (https://www.kkv.fi/) puoleen. Heidän sivustoltaan löytyy neuvoja remonttien ongelmatilanteisiin: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/remontit/ . Sivulta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/ löytyy kuluttajaneuvonnan yhteydenottolomake.
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia. ...
