Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Laulu "Keltainen lintu" alkaa: "Lintu pien, kai odotat ystävää". Sen englanninkielinen nimi on "Yellow bird". Sen säveltäjäksi on merkitty Norman Luboff. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Sen ovat levyttäneet vuonna 1961 Matti Heinivaho ja lauluyhtye Tuula ja Paula ja vuonna 1979 Aikamiehet. Myös Matti Lampi on levyttänyt tämän laulun vuonna 1995 Reino Helismaan sanoilla, vaikka laulun nimenä on "Lintu pien"."Lintu pien" -nimellä ja Teuvo Kivelän sanoilla laulun on levyttänyt Pellokvartetti. Äänite on julkaistu vuonna 2007.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Robin Cook on 4.5.1940 New Yorkissa syntynyt amerikkalaiskirjailija. Hän on siviiliammatiltaan silmäkirurgiaan erikoistunut lääkäri. Cookilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Tappava tartunta, Sfinksi, Pahuuden paluu, Pahuuden paluu, Kuoleman ruhtinas, Kooma, Kohtalokas hoito, Aivoklinikka, Elämän merkit, Sokea piste, Pahan valta, Tahdon valtiaat, Aivot, Mutantti, Tuomio, Kooma, Virus, Kuume.
Suomeksi kirjailijasta löytyy tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista ja kirjallisuusarvosteluista: Portti no:4 1998 s.144-145, Ruumiin kulttuuri no: 3 1994 s.38, Savon sanomat 3.3.1998 ja Turun sanomat 21.3.1998.
Lisäksi voit etsiä suomeksi julkaistuista kirjoista kirja-arvosteluja
Kirjallisuusarvostelu-lehdestä kirjojen julkaisuvuosien mukaan.
Tarvitsemaanne julkaisu on saatavissa esim. Vaasan kaupunginkirjastosta tai Kuopiossa toimivasta Varastokirjastosta. Ottakaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi hankkia sen Teille kaukolainaksi.
