Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Kun haluat aloittaa autourheilun harrastamisen,
etsi oman alueesi seuran yhteystiedot ja ota heihin yhteyttä.
Suomen radoista kuorma-autot soveltuvat ainoastaan
Alastaroon ja Kemoralle.
Suomalaisia rata-autoilu linkkejä:
http://www.racetrucksfinland.fi
http://www.akk-motorsport.fi/
http://www.alastaro.fi/moottorirata/
http://www.alastarotruckrace.fi/2004/index2.htm
FIA european truck racing cup-säännöt 2004:
http://www.fia.com/sport/Regulations/truckregs.html
FIA european truck racing cup-kisakalenteri 2004:
http://www.fia.com/sport/Championships/Secondary/2004/truck.html
Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Ari Haasion kirjassa "Kotimaisia dekkarikirjailijoita", (2001), on artikkeli Pirkko Arhipasta. Artikkelissa on sekä elämäkertatietoja että teosesittelyjä. Kirjaa on saatavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä lainattavia että käsikirjastokappaleita, joita voit lukea kirjastossa. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessta http://www.helmet.fi .
Google-haulla löysin myös verkosta useita Pirkko Arhippaa käsitteleviä artikkeleita. Ohessa linkit muutamiin artikkeleihin, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä:
http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/dekkari/arhippa.htm
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2001/1/muut/haastattelu.html
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2009_32884,00.html
http://www....
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
"Mr Beveridge's maggot" on vanhojen tanssien harrastajien suosima englantilainen tanssisävelmä, johon Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy vain nokkahuilunuotinnos kokoelmasta "The complete Scottish & English country dance master for recorders. Part one : The spring garden". Netissä on kuitenkin saatavilla "Pride and prejudice" -fanien keskustelu- ja informaatio sivuilla (http://www.pemberley.com) helppo pianonuotinnos osoitteessa:
http://www.pemberley.com/images/maggot1.gif
ja hieman haasteellisempi:
http://www.pemberley.com/images/maggot2.gif
Mahdollisesti niissä nuottikokoelmissa, joissa on kyseisen tv-sarjan musiikkia, "Mr. Beveridge's maggot" esiintyy jollain toisella nimellä. Tämän voi todeta vain itse nuottia...
Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Esititpä hankalan kysymyksen! Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta sieltäkään emme saaneet vastausta. Tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä sadusta on kyse? Kyse ei ole Ihmeitten ihme--Rudolf Koivun kuvittamia satuja -teoksen tarinasta.
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
Avoimen verkkoammattikorkeakoulun sivuilta löytyy hyvät ohjeet työnhakijalle. Sivuston ohjeiden mukaan hakemukseen voi liittää niin nimikirjaotteen kuin myös CV/ansioluettelon. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ylivieska.cop.fi/averko
Kun klikkaa työnhakua niin sen alta löytyy linkki "CV ja työhakemus", jossa kerrotaan tarkemmin miten hakemus kannattaa tehdä.
Lisää työnhakuoppaita löytyy osoitteesta:
http://www.makupalat.fi/paikat3.htm
Edellä mainitun lisäksi kannattaa tarkista Helmet -tietokannasta mitä kirjoja löytyy asiasanoilla "ansioluettelot", "työnhaku".
Helmet aineistotietokannan osoite on: http://www.helmet.fi
Helmetin kautta voi myös varata aineistoa mikäli on Helmet kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana....
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
Kimppataksi tai kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja verrattuna siihen, jos autoa käyttäisi yksin. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristövaikutuksia vielä enemmän. Autoilun aiheuttamasta ympäristökuormituksesta löytyy tietoa esimerkiksi ympäristökeskuksen sivuilta. Mittatikulla on havainnollistettu automatkan ja bussimatkan ympäristövaikutusten eroa. Sivustolta löytyy myös tietoa auton elinkaaren ympäristövaikutuksista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Näiltä sivustoilta löytyy tietoa liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä ja energiankulutuksesta:
http://lipasto.vtt.fi/
http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti404/sivu03.html
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa on vertailtu...
Muistelmia lapsuudesta Helsingissä ovat esim. Marja Linnankiven Töölön tyttö, Hellevi Arjavan Minne pääsi kiltti tyttö, Hans Kronlöfin Santahaminan poikia, Salme Saureen toimittama Minun Helsinkini sekä Minun kaupunkini, jossa tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä. Lapsuudesta Helsingissä kertovia romaaneja ovat mm. Bo Carpelanin Lapsuus, Agneta von Koskuellin Savumerkkejä, Kjell Westön Isän nimeen, Pirkko Saision Elämänmeno ja Pienin yhteinen jaettava, Reko Lundanin Ilman suuria suruja, Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, Össi Nikulan Isän tyttö ei itke, Marina Wallmanin Kuja ja Annika Sandelinin Saderunoilijan tytär. Lastenkirjoista voisi mainita Bo Carpelanin Anders sekä Julius- sarjat, Karin Kihlmanin Kaisa keisarin...
Toini Havun arvostelu Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus -romaanista ilmestyi Helsingin Sanomissa 3.12.1959. Tieto on peräisin teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944, SKS 1981. Siinä on mainittu muitakin sanomalehtiarvosteluja.
Muita eri aikakauslehdissä ilmestyneitä aikalaisarvosteluja olivat mm.
Santakari, Esa.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Vartija. - Helsinki : Vartija. - ISSN 0782-033X. - 72 (1959), s. 175-176
Linkomies, Edwin.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Valvoja. - Helsinki : Valvoja-Ajan kannatusyhdistys. - 79 (1959), s. 225-226
Pennanen, Eila.
Kirja-arvostelu : Valtakunnan salaisuus / Waltari, Mika. // Parnasso. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0031-2320. - 10...
