Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Mikäli tietojasi ei ole enää reksterissämme, saat uuden kortin, kun käyt missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
