Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Raul Roineen satukirjassa Tammikon väki (Karisto 1962) on satu Sam Syöverinen, jossa sammakko Sam Konnanpoika Syöverinen arvonantoa ja huomiota saadakseen alkaa kutsua itseään von Syöveriseksi.
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
E-aineistoa pystyy lainaamaan oman kirjaston kokoelmasta ainostaan. Sinun lähin kirjastosi näyttäisi olevan Kajaanin kirjasto. E-kirjaston kautta en saanut näkyviin Kajaanin kirjastosta kuin aikuisten sarjakuvat, mutta ellibsin puolella omassa kirjastossa löytyi haulla sarjakuvat seuraavaa: https://www.ellibslibrary.com/collection/0/sarjakuvat
Jonkin verran linkkejä sarjakuviin netissä löytyy Makupalat.fi:stä suomenkieliset https://www.makupalat.fi/fi/k/7213%2B34209/hae?category=125731&sort=tit…
Kajaanin kirjaston löytyvät painetut sarjakuvat aineistotietokannasta, valitettavasti en löytänyt luokalla hakua, joten joukossa voi olla myös kirjoja, jotka käsittelevät sarjakuvaa aiheena https://kainet....
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Riippuu minkä vuoden kantakortista on kyse, mutta esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön merkitykset ovat seuraavat:
64. Keuhkopussin sairaudet (Affectiones pleurae). E-luokka merkitsisi tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
B II 65a. Vieras esine keuhkoissa (Corpus alienum pulmonis). Leikkaukseen soveltumattomat tapaukset, joissa esiintyy usein toistuva katarri tai lievähköjä oireita (kipuja), 1/2-1 vuoden kuluttua.
Neonväreillä tarkoitetaan mainosvaloja muistuttavia valoa voimakkaasti heijastavia räikeitä värejä. LähdeKielitoimiston sanakirja: neonväri: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/neonväri
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen...
Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
