Tuuli Rannikosta ei oikein löydy tietoa. Meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa kerätty muutamia lehtileikkeitä kyseisestä kirjailijasta, mutta lehtileikkeet ovat lähinnä kirja-arvosteluja hänen kirjoistaan. Niitä saa kyllä kotilainaksi, jos haluaa. Aleksi-lehtiartikkeliviitetietokannasta löytyi yksi artikkeli hänestä nimeltään Tuuli Rannikko tuntee kovan ja armottoman bisneksen. Artikkeli on ilmestynyt Anna-lehdessä vuonna 2000 numerossa 37 s. 68-72. Vanhojen Anna-lehtien numeroita saa käsiinsä Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalista Puutarhakatu 1. Kokeile myös Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com. Kirjoita hakukenttään tuuli rannikko ja saat muutamia linkkejä. Mutta nämäkin linkkiviitteet ovat paljolti...
Tässä muutama suositus Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49. Särkynyt (Broken, ohj. Rufus Norris, 2012)Fish tank (ohj. Andrea Arnold, 2009)Peili (Zerkalo, ohj. Andrei Tarkovski, 1974)Kohtalokkaat numerot (Drowning by numbers, ohj. Peter Greenaway, 2009)Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, ohj. Wim Wenders, 1987)
Oman oppilaitoksesi kirjastosta on saatavilla kirjallisuutta ainakin Microsoft SMS ja Active Directory -ohjelmistoista, joskin suurin osa kirjallisuudesta on englanninkielistä.
Tietokannasta http://haltia.amkit.fi/ löytyy sanahaulla "Active Directory" mm.:
- Kivimäki, Jyrki (2005). Active Directory. Tehokas hallinta.
- Kouti, Sakari (2004). Inside active directory : a system administrator's guide.
- Lowe-Norris, Alistair G. (2001). Windows 2000 active directory. (Teoksen on suomentanut Pekka Saxberg.)
Sanahaulla "Microsoft Systems Management Server" löytyy mm.:
- Hobbs, Cliff (2005). Microsoft Systems Management Server. The SMS Answer Book.
- Kaczmarek, Steve C. (2004). Microsoft Systems Management Server 2003. Administrator's Companion...
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta sen perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella.
Saadakseen korvausta, tekijän on ilmoitettava yhteys-ja teostietonsa Sanaston lainauskorvausjärjestelmään: https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Helpoimmin se tapahtuu tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla järjestelmään ja antamalla tarvittavat tiedot turvallisen verkkoyhteyden välityksellä.
Jos sinulla ei ole käytössä verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanasto ry:n toimistossa, Köydenpunojankatu 5, 00150 HELSINKI.
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, johon olet kirjan palauttanut. Paras tapa on käydä siellä, mutta mahdollisesti asiaa voisi selvittää puhelimessakin. Jos sinulla on teoksesta palautuskuitti, sitä näyttämällä voit todistaa, että olet palauttanut kirjan. Joka tapauksessa on tosiaan parasta keskustella asiasta kirjastossa, johon olet kirjan palauttanut. Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Valitettavasti ei näytä löytyvän kuin Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta lukusalilainaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
En myöskään löydä Päivänsädettä muista nuottijulkaisuista, ruotsiksikin se näyttää olevan samoissa paikoissa lukusalilainattavana kappaleena. Ruotsinkielisistä nuottikirjoista löytyy kappale nimeltä Solstrålen myös alla olevista julkaisuista, mutta kuvailutiedoista ei löydy säveltäjää.
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 / Marina Lindholm, Johan Sundqvist ; [huvudillustratör: Camilla P / Lindholm, Marina, [Esbo] : Schildt, 2000 https://finna.fi/Record/anders.175078
Elefantboken : barnvisor och sånglekar / Mölndal : Lutfisken, 1994...
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Google-hakupalvelu on tehokas ja hyvä sanahakupalvelu. Se löytyy osoitteesta http://www.google.com. Hakukenttään kun kirjoittaa sanan pölypunkit, niin löytyy hyviä linkkejä. Esimerkiksi Ekoisti-ohjelman arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/ekoisti/ark98/01-05.htm löytyy tietoa pölypunkeista. Kyseisen jutun mukaan pölypunkkien nitistämiseen löytyy monia keinoja, mutta yksi on juuri pitkä tuuletus parinkymmenen asteen pakkasessa.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Hei!
Mikäli etsimäsi teos käsittelee bussipysäkkejä, kyseessä on mitä todennäköisimmin Juha-Pekka Inkisen vuonna 2021 julkaistu Pysäkkiaikakirjat (Minerva Kustannus, 2021).
Tarkempaa tietoa kirjasta löydät kustantajan verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
