Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
En löytänyt tähän kysymykseen vastausta Facebookin tuesta ja ohjeista. Kuitenkin Facebookin omasta profiilista voi kysyä, joten suosittelen, että kysyt sieltä https://www.facebook.com/facebookapp
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Valitettavasti meillä ei ole enää tietokoneeseen liitettäviä korppuasemia. Niiden käyttö on nykyään niin harvinaista.Löysin nettihaulla vielä muutaman kaupan, jotka tarjoavat floppy disc asemia esim. HalvatHinnat.com. Linkki sivustolle.Levykeaseman voi liittää USB:llä asiakaskoneeseen. Kuvatiedostojen aukeamista en voi luvata, sillä kirjaston asiakaskoneissa ei ehkä ole enää niihin sopivia ohjelmia.Digitaalisen tiedon säilyvyys on myös rajallista. Linkki Ilta Sanomien ja MTV:n sivustoille.
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella...
Hei!
Tosi niukasti löytyy, kirjassa Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen on monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan ei ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin...
Jukka Parkkisesta löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta(http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI)sekä teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-3. Kirjoja voit lainata lähikirjastostasi.
Esimerkiksi Sahelin alueesta Afrikassa löytyy aineistoa hyvin. Ks. aluksi esim. englanninkielinen Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Sahel
Ulkoministeriön kirjaston aineistoa voit etsiä osoitteesta
http://formin.finland.fi/kelpo
Sopivia asiasanoja ovat mm. muuttoliike, ympäristö, ilmastonmuutokset, aavikoituminen, kuivuus. Ks. myös Sahel.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR: http://www.unhcr.org/home.html
(Kirjoita hakukenttään environmental refugees.)
Aavikoitumisesta mm. FAO:n sivuilla: http://www.fao.org/desertification/default.asp?lang=en
Julkaisuja: YK:n yliopiston ympäristön ja inhimillisen turvallisuuden tutkimuksen yksikkö http://www.ehs.unu.edu/
Artikkeleja ulkoministeriön verkkosivuilla
Ympäristöpakolaisuuden syntyalueet...
Kappaleesta on julkaistu nuotinnos vuosien 2020, 2021, ja 2022 Kauneimmat Joululaulut -lauluvihossa. Näitä Suomen Lähetysseuran julkaisemia vihkoja ei löydy kirjastojen kokoelmista. Osa laulun nuotinnoksesta näkyy tässä uutisessa. Muita nuottijulkaisuja ei kappaleesta näytä olevan.
Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Kontulan kirjasto on suljettu remontin vuoksi 1.3.2012 alkaen ensi syksyyn asti. Kirjastoauto pysähtyy kirjaston edessä tiistaisin klo 15.25–15.55.
Kontulan kirjastossa hyllyssä olevaa nidettä ei siis valitettavasti saa käyttöön ennen syksyä, ja varausten noutopaikaksi on valittava jokin muu kirjasto. Toivottavasti Kontulan nide ei ole etsimäsi kirjan ainoa kappale.
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Vaikuttaa siltä, että tuntemamme Espanjan alue koostui kysyttynä aikana erilaisista alueista. Kysyttynä aikana oltiin saavuttamassa jo alueellista yhtenäisyyttä: Aragonian Ferdinand II ja Kastilian Ferdinand V (Isabella I:n puoliso) hallitsivat 1493-1519 (Lähde: Juan Lalaguna: Matkaopas historiaan; Espanja. Puijo,1992. ISBN 951-579-001-X). Katso myös Espanjan historiasta Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu .
