Tietoja opinnäytteistä löydät näppärästi yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta Lindasta: http://finna.fi
Omaan aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat esimerkiksi nämä: hoitotyö, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, perehdyttäminen, työpaikkakoulutus, opinnäytteet ja pro gradu -työ.
Voit etsiä aineistoa näillä hakusanoilla ihan Lindan perushaun kautta. Sanojen katkaiseminen kuitenkin kannattaa!
Kirjoita hakusana(t)-kenttään vaikkapa näin: terveydenhuol? pereh? pro gradu? ja napsauta hae-nappulaa.
Kokeile myös hakua: hoito? perehdyt? pro gradu?
Näin löytyy äskeistä hakua enemmän aineistoa. Mukana on esimerkiksi Tuula Lahden opinnäyte ”Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen” (Tampere, 2007), joka on olemassa myös verkkojulkaisuna...
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi...
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Kielletyt kirjat -teoksessaan Kai Ekholm määrittelee kirjastojen myrkkykaapit näin: "Kirjastojen myrkkykaapeiksi kutsuttiin kirjaston henkilökunnan tiloissa olevaa varastokaappia, josta kirjoja annettiin lainaksi vain täysi-ikäisille lainaajille." Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa mm. seuraavat kirjat: Boccaccio, Giovanni: Decamerone; Kahn, Fritz: Sukupuolielämämme, Lawrence, D.H.: Lady Chatterley ja Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita.
Joissakin tapauksissa myrkkykaappiin sijoitetut kirjat eivät olleet kirjastoissa vuosikausiin lainkaan yleisön saatavilla. Jatkosodan jälkeen vuosina 1944-1946 poistettiin yleisön ulottuvilta ns. poliittisesti arveluttavat kirjat. Monissa...
Tarkoitatte varmaankin "Valkyyria"-oopperan 3. näytöksen johdantoa, joka tunnetaan yleisesti nimellä "Valkyyrien ratsastus" tai "Valkyyrioiden ratsastus". Johdanto ja sen teema ovat tulleet tutuksi monesta elokuvasta - tunnetuimpana ehkä Coppolan "Ilmestyskirja nytin" helikopterikohtaus.
"Valkyyrien ratsastuksesta" on olemassa urkusovituksia, mutta niiden nuotteja emme löytäneet. Pianosovituksia löysimme sen sijaan useita, ne löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=Walk%FCre%2C+WW…
Listan loppupään sovitukset ovat todennäköisesti parempia kuin alkupään "Classic Film"-versiot, jotka ovat tarkoitettu aloitteleville pianisteille.
Opperan kokonainen partituurikin on saatavilla Helmet-kirjastosta. Niiden...
Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Kiitos kysymyksestä. Haydnin A Pastoral Song löytyy levyltä Mozart:Songs&canzonettas(Mozart/
Haydn). Levyn luokka on 78.322 ja se kuuluu Espoon pääkirjaston (Leppävaara) sekä Vantaan
pääkirjaston (Tikkurila) kokoelmiin. Levyllä laulaa Anne Sofie von Otter. Levyä English and Scottish
songs ei kirjaston tietokannasta löytynyt.
Kotkan Hovinsaaren Wahlroosin makkaratehtaasta ei löydy historiikkia. Marja Lavin kirjoittamassa kirjassa Rakas vanha Hovinsaari on kahden sivun mittainen Paavo Wahlroosin kirjoitelma Wahlroosin makkaratehtaasta. Kirja löytyy Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista. Paavo Wahlroos asuu Kotkassa ja mm. Hovinsaari-seura on saanut häneltä suoraan tietoja ja valokuvia makkaratehtaasta.
Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/Default.aspx)
Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Tutkin useiden kirjastojen tietokantoja. Molempien elokuvien saatavuus elokuvana on nolla. Molempiin elokuviin liittyvää musiikkia on saatavissa useista paikoista.
Ongelma taitaa olla se, ettei elokuvia ole Suomessa elokuva-arkiston tietokannan mukaan julkaistu DVD:llä tai videolla.
Huom. Rocco e i suoi fratelli = Rocco ja hänen veljensä -elokuvan on ohjannut Luchino Visconti.
Filmifriikki-kaupassa Viscontin elokuva on saatavilla nimellä ROCCO & HIS BROTHERS
http://www.filmifriikki.fi/
Korppi sylissä = Cría cuervos -elokuvan saatavuus on internetin movie databasen vaikeaa. Se on saatavissa vain jenkkivideona (Huom. eri videojärjestelmä)
http://akas.imdb.com/title/tt0074360/
http://akas.imdb.com/
Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Turun kaupunginkirjastoon hankitaan monipuolisesti kaunokirjallisuutta, myös omakustanteita. Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Varsinais-Suomen alueella. Lainattavien kappaleiden lisäksi varsinaissuomalaisten kirjailijoiden tuotantoa kerätään myös Turku-kokoelmaan. Voit toimittaa esitteen tai muuta kirjallista materiaalia (esim. kopioita arvosteluista) kirjastasi tutustumista varten kirjastoon, osoitteeseen Turun kaupunginkirjasto Hankintaosasto Linnankatu 2 20100 Turku tai faksilla 02-2620 647. Lisätietoja saat numerosta 02-2620 666.
Tässä Facebookia hyvin tuntevan kollegan vastaus:
kyseinen "graafinen häiriö" on facebookin niin kutsuttu "Easter egg" eli käytäjille puolipiiloon tehty vitsi. Hassu graafiinen efekti on nimeltään Konami Code. Nimi tulee vanhoista japanilaisista videopeielstä, joita julkaisi pelitalo Konami, ja jotka usein käyttivät vastaavaa liikumisrutiinia.
Se järjestys millä tämän facebookin "punaiset renkaat" jutun saa aikaiseksi on juurikin peräisin näistä peleistä. (kts. lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Konami_Code ja http://konamicodesites.com/ )
