Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse....
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Karjalan sanomat löytyvät kansalliskokoelmasta
Karjalan sanomat : kansallinen yleisölehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Näitä ei ole digitoitu eli ovat paperisina ja niitä voi tulla tutkimaan Kansalliskirjaston erikoislukusaliin.
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta vastata kysymykseen vesien laadusta ja uimakelpoisuudesta, eikä aiheesta löytynyt tarpeeksi kattavasti tietoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä vesi.fi-tietopalvelun asiakaspalveluun. Yhteystiedot löytyvät vesi.fi-sivuston alareunasta: https://www.vesi.fi/
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Kyseessä on Aino Pervik. Tarkoittamanne saturomaani on vironkieliseltä nimeltään Kunksmoor. Se on suomennettu nimellä Konkkamuori. Helsingin kaupunginkirjaston saatavuustiedot voitte tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Jaakko Hirvosen tekemää sukututkimusta kuvanveistäjä Pauli Koskisen suvusta, Pauli Koskisen täyttäessä 75 vuotta, ei löydy mistään kirjastosta. Ilmeisesti sitä ei ole julkaistu.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan osoite on
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Aineistotietokannassa
voit tehdä tiedonhakuja, tarkistaa onko haluamasi teos lainassa
vai saatavissa, varata aineistoa ja uusia lainojasi. Varauksen
tekoon ja lainojen uusimiseen tarvitset salanumeron.
Saatuasi noutoilmoituksen varaamastasi teoksesta, voit hakea sen suoraan varaushyllystä noutoilmoituksessa olevan varausnumeron avulla. Mikäli et löydä varaustasi, voit näyttää kirjastokortin asiakaspalvelupisteessä olevalle henkilökunnalle ja he opastavat mistä varaus löytyy. Tämän jälkeen kirja pitää vielä lainata ja sen voi tehdä kirjaston lainausautomaatilla tai asiakaspalvelupisteessä.
Kyllä voi. Helmet-kirjastoista eli Vantaan, Halsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa mihin vaan Helmet-kirjastoon.
