Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä...
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Kysymäsi pannu näyttää kuvassa ihan tavalliselta emaliselta kahvipannulta, joten on luultavaa, että sillä voi keittää esim. vettä ihan normaalisti levyllä. Voit kuitenkin varmistaa asian kysymällä suoraan Arabialta (www.arabia.fi), sivun alaosassa on Ota yhteyttä- linkki.
Hei
Kysy kirjastonhoitajalta palveluun on aikasemmin tullut vastaava kysymys, ja silloin on vastattu tällä tavalla:
Helsingin kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista digitoida kaitafilmejä. Teidän kannattaa kääntyä digitointipalveluja tarjoavien yritysten puoleen. Kirkkonummen kirjastossa on laitteet VHS-videonauhojen, C-kasettien ja LP-levyjen digitoimiseen.
Oulun pääkirjasto on auki ma 30.7.2018 auki klo 9-20, ensimmäinen aukiolotunti 9-10 on itsepalveluna. Omalla muistitikulla olevaa asiakirjaa voi muokata ja tulostaa. Tulostusmaksu on 0,20 euroa/sivu.
Kyseessä voisi olla Tero Järvisen Isäntä itte ; Kylymää vettä ja puunuijaa -äänikirja, ilm. 2008. Lukija Esko Nikkari. ISBN 978-952-5556-41-4
Sisältää 14 kertomusta.
Oliskohan kyseessä Mimi Vang Olsenin lastenkirja Viisi kissanpoikaa (De fem killinger, suom. Risto Lehmusoksa, 1980).
Kirja on lainattavissa vielä joissakin Suomen kirjastoissa. Pääkaupuninkiseudulla kirjaa on vain Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/
Mikäli haluaisit kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä nettiantikvariaateista.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi löytyy kolmiosainen lainattava diakuvasarja (yhteensä 128 kuvaa) Suomen taiteen kuva 1, 2 ja 3, joka on kylläkin jo vuodelta 1980. Sarja on lainattavissa Leppävaaran kirjastossa.
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Islanti on tuntemattoman kääntäjän suomennos ruotsalaisen runoilijan A. U. (Albert Ulrik) Bååthin (1853-1912) runosta Island. Henrik Möller (1852-1918) oli mm. musiikinopettajana ja kuoronjohtajana toiminut musiikin monitoimimies, joka laati musiikin Bååthin tekstiin. Ruotsissa Möllerin sävellys on edelleen suosittu mieskuorolaulu ja Suomessakin sitä yhä esitetään.
Voisiko olla kyseessä Volter Kilven Alastalon salissa, joka etenee hyvin verkkaiseen tahtiin? Olisiko lukijoillamme tietoa? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on kaksi kilpailevaa näkemystä rahoituksen ja taloudellisen kasvun suhteesta. Supply-leading esittää, että rahoituspalveluiden kehitys johtaa reaalitalouden kasvuun. Sen mukaan rahoitusinstituutiot ja niiden tarjoamat palvelut syntyvät jo ennen kuin niille on kysyntää. Demand-following teoria taas näkee asian toisin päin: taloudellinen kasvu luo tarpeita rahoituspalveluille, mikä johtaa nykyaikaisen finanssisektorin syntyyn ja kasvuun.
Lähteet:
https://www.readcube.com/articles/10.2139%2Fssrn.3198005
https://www.rba.gov.au/publications/workshops/research/2010/pdf/huang.p…
Sopisiko jokin näistä haastekohtaasi? Johanna Venhon Syyskirjassa (2021) päähenkilö tapaa Tove Janssonin. Ville Eerolan ja Eeva Konikoffin romaani Rakkaudella Tove (2022) on dokumenttiromaani Toven kirjeenvaihdosta. Lilian Kallion lastenromaanissa Puumajakesä (1977) lapset lukevat Tove Janssonin kirjoja kesälomalla. Tai olisiko jollakulla lukijoistamme vinkkejä Tove Janssonia käsittelevästä kaunokirjallisuudesta?
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Kaupallisen alan kirjat löytyvät pääluokasta 69 (liiketalous, markkinointi, kauppa, liikenne) ja tarkemmin luokasta 69.3 (markkinointi, kauppa). Oheisesta yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä Verkko-Ykl:stä http://ykl.kirjastot.fi/ löydät luokitusjärjestelmän. Voit hakea joko suoraan luokalla tai hakusanalla.
Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
