Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on...
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
HelMet-verkkokirjastosta löytyy seuraavat englanninkieliset tietokirjat:
Bullen, Annie: William & Catherine : a royal wedding souvenir / Annie Pitkin. Andover : Pitkin, 2011. ISBN 978-1-84165-358-7 (nid.)
Graham, Tim: William : HRH Prince William of Wales / Tim Graham and Peter Archer. London : Simon & Schuster, 2003. ISBN 0-7432-4857-0 (nid.)
Junor, Penny: Prince William : born to be king : an intimate portrait. London : Hodder & Stoughton, 2012. ISBN 978-1-444-72039-6 (sid.)
Kidd, Charles: A modern royal marriage : Prince William of Wales & Catherine Middleton. London : Simon & Schuster, 2011. ISBN 978-0-85720-685-5 (sid.)
Lloyd, Ian: Invitation to the Royal Wedding : a celebration of the engagement of Hrh Prince...
Muuttuneet tiedot eivät päivity Helmetiin. Joitakin tietoja, esim. osoitteen tai puhelinnumeron, voi muuttaa Helmet-sivuston kautta, mutta muutos sukunimeen tehdään kirjastossa. Tule kirjastoon ja ota henkilötodistus mukaan. Uuden kortin saat samalla käynnillä.
Hei!
Oikea palautuspäivämäärä on tuo 4.9.2016.
Helmetin sähköpostiviestien lähetyksessä on ollut lähipäivinä viivettä, josta johtuen olet saanut muistutusviestin sen jälkeen kun olet jo kirjan uusinut. Siksi viestissä on siis vanha eräpäivä.
Immi Helléniltä on Haltiattarien linnassa Pieni metsämies -niminen tarina. Kirja on koottu Valistuksen Joulupukki-lehdessä vuosina 1905-37 julkaistuista saduista.
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Suomen kirjastojen Potter-tapahtumista ei ole ymmärtääkseni mitään yhtenäistä listaa, kuten ei ole myöskään kirjastojen tapahtumista yleensä. Kukin kirjasto ilmoittaa tapahtumistaan omilla nettisivuillaan, Facebookissa tai muissa tiedostuskanavissa, mutta tosiaan yhtenäistä sivustoa tai muuta kanavaa niistä ei ole olemassa. Kannattaa siis seurata kirjastojen tapahtumailmoituksia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot ovat perinteisesti nostaneet koko alueella tapahtuvat Potter-illat esiin yhtenäisellä mainoksella.
Potter-kirjojen kustantajan Bloomsbury sivuilla osoitteessa https://harrypotter.bloomsbury.com/uk/event-map/ on kuitenkin Harry Potter Book Night -tapahtuman tapahtumakartta, jolta voi löytää eri puolilla maailmaa pidettäviä...
Harri Saksala valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2000 kunnallisvaaleissa.
Helsingin Sanomat 23.10.2000
Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänimäärä ei enää riittänyt jatkoon ja Saksala menetti paikkansa kaupunginvaltuustossa.
Helsingin Uutiset 11.4.2017
Valitettavasti kuvaukseen sopivaa elokuvaa ei onnistuttu löytämään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Ehdotukset voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
