On olemassa monenlaisia apuvälineitä, jotka auttavat sinua uusien kirjojen pariin. Tiettyjä kirjoja on kuitenkin vaikea suositella, koska et ole kertonut esimerkiksi ikääsi. Harry Potterit ja Narniat kuuluvat fantasiakirjallisuuteen, joka on varsin laaja alue ja jota lukevat sekä aikuiset että lapset. Fantasiasta on koottu muutamia kirjallisuusluetteloita, joihin kannattaa tutustua: "Mielikuvituksen rajaton riemu - bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen" (Niklas Bengtsson), "Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa - lasten ja nuorten satu- ja fantasiakertomuksia ja romaaneja" (Kerttu Manninen), "Fantasiaa nuorille" (Ulla-Orvokki Turunen), "Mielikuvituksen mestarit - 13 unohdettua fantastia" (Jari Koponen)ja "Ulkomaisia...
Maria Gripen 1980-luvulla suomennettu neliosainen Varjo-sarja (Salaisuus varjossa, ...ja metsän valkeat varjot, Varjojen lapset ja Varjojen kätkö) voisi olla muistamasi.
Sarjassa on mystikkaa, outoja ääniä ja kartanoita. Siinä esiintyy myös henkilö nimeltä Falck af Stenstierna. Alla olevassa blogissa esitellään kirjasarjaa:
http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/04/maria-gripen-varjo-sarjasta-sala…
Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Kyseinen DVD-levy kuuluu Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kontulaan sitä ei ole hankittu, mutta Kontulan asiakkaat voivat yhtä lailla varata sen Helmetin kautta. http://www.helmet.fi/record=b2020232~S16*fin.
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Goethen Tarua ja totta elämästäni ilmetyi Hollon kääntämänä vuonna 1924. Alkuperäinen teos on Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit joka ilmestyi vuosina 1811–33.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dichtung_und_Wahrheit
Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on yhteinen lainarekisteri ja yhteiset käyttösäännöt. Asiakaskohtaiset lainarajoitukset on mainittu Käyttösääntöjen (http://www.helmet.fi/ > Ohjeita > Tietoa palveluista: Käyttösäännöt, kohta "Lainaus, palautus, uusiminen"). Asiakkaalla "voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja."
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
