Aloitetaan kirjoista, niitä löytyy kyllä kirjastoista. Helmet-haussa toimii hyvin hakusana "puunveisto", tosin se antaa kaikenlaista puunveistoa pikkuesineistä hirrenveistoon.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuunveisto__Orightresult?l…
Myös hakusanoilla "puutyöt" tai "puuesineet" voi löytää helmet-haulla jotakin sopivaa.
Sopivan puumateriaalin löytäminen etenkin urbaanissa ympäristössä voi vaatia hiukan vaivannäköä. Harvassa kirjassa puututaan tähän vaiheeseen. Eräs veistokirjan kirjoittaja toteaa löytävänsä puuta metsänparannustöistä jääneistä jätepuista. Kuitenkin on muistettava olla yhteydessä maanomistajaan. Hän mainitsee asioineensa myös Helsingin kaupungin puisto- ja metsäosaston kanssa.
Verkosta...
Puliukko-sanan alkuosa puli lienee kysymyksen aihe. Puli on lyhentymä sanasta pulituuri ’kiillotusaine, puusepänlakka’, joka < nr polityr, ns Politur (< lat politura v:stä polire ’kiillottaa’, ks. puleerata).Puliukko-sana Suomen etymologisessa sanakirjassahttps://kaino.kotus.fi/ses/
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Salmetar -lehteä. Sitä voi kaukolainata Kuopion kaupunginkirjastosta mikrofilminä. Kaukolainapyynnön voi laittaa puhelimitse (p. 044-7037331) tai kaukolainapyyntölomakkeella http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html . Kaukolainan toimitusmaksu on 1,00 euroa/pyyntö. Kerrallaan saa viisi mikrofilmirullaa. Lukusalissa (p. 08-558 47321) (3. krs) on mikrofilminlukulaite, jonka voi varata käyttöönsä.
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä on useita teoksia, joissa selvitetään/opetetaan korteista ennustamista, sekä tarot-korteista kuin myös tavallisista pelikorteista. Ota yhteyttä kirjastoon saatavuustilanteen tarkistamiseksi. Voit tietysti myös varmistua asiasta netin kautta. Kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://www.libplussa.fi/ Korteista ennustaminen kuuluu luokkaan 192 kirjaston luokitusjärjestelmässä. Voit tehdä päätteeltä myös aiheenmukaisen haun, jolloin voit käyttää asiasanana esim. "korteista ennustaminen" tai "ennustaminen". Tällöin saat kattavamman käsityksen mitä aiheeseen liittyvää materiaalia kirjaston toimipisteitten kokoelmista löytyy. Voit käyttää haussa myös kielirajausta.
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Valitettavasti kyseistä DVD-levyä ei ole pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastojen kokoelmissa eikä haku muidenkaan kirjastojen tietokannoista tuottanut tulosta. DVD näyttäisi olevan myynnissä ainakin täällä http://www.vicariousbooks.co.uk/acsi.htm
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Hei,
kirjastoon ei voi jättää läppäriä päivitettäväksi, mutta voit osallistua Lahden pääkirjastolla torstaisin klo 15-17 järjestettävään mediapajaan. Mediapajassa kirjaston mediaohjaajat opastavat asiakkaita tietotekniikan ja internetin peruskäytössä. Mediapajaan ei ole ilmoittautumista, mutta ota päivitettävä läppäri mukaasi, että voit päivittää koneen käynnin aikana. Osallistuminen mediapajaan on maksutonta.
Linkeissä lisätietoa mediapajasta ja pääkirjaston asiakaskoulutuksista:
http://lastukirjastot.fi/122098/fi/news/kirjaston-mediapaja-lahden-paak…
http://lastukirjastot.fi/110431/fi/news/asiakaskoulutukset-lahden-paaki…
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (...
Muistikuva täysin tyhjästä kaupungista ja pienestä joukosta selviytyjiä "ihmishirviöiden" armoilla saa sarjojen asemesta ajattelemaan Danny Boylen elokuvaa 28 päivää myöhemmin (2002) ja sen jatko-osaa 28 viikkoa myöhemmin (2007). Teatteriesitysten lisäksi molemmat on televisioitu; ensimmäiset esitykset nähtiin MTV3-kanavalla, myöhemmät Foxilla.
SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta:
https://skvr.fi/
Signeeraus muistuttaa graafikko Esa Riipan tapaa merkitä työnsä. Riipan grafiikasta löytyy runsaasti kuvia verkosta, joten voit vertailla niiden signeerauksia omaasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Riippa
Kyseessä on aivan ilmeisesti "Odysseuksen" toinen päähenkilö eli Leopold Bloom, joka on
ammatiltaan ilmoitustenhankkija. Romaanin toisen luvun alussa kerrotaan, että Bloom syö mielellään sisäelimiä, varsinkin munuaisia. "Kaikkein eniten hän piti grillatuista lampaanmunuaisista, jotka jättivät vienosti tuoksahtavan virtsanmaun hänen kitalakeensa."
