Näillä tiedoilla en valitettavasti osaa sanoa, mitä on tapahtunut. Kyse on voinut olla lyhytaikaisesta verkko-ongelmasta. Suosittelen, että yrität uudelleen ja jos omat tietosi eivät sittenkään aukea, lähetä palautetta Helmet-sivun Palaute-osoitteeseen.
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Valitettavaa, että odotettu uutuus viipyy.
Tarkemman syys selvittämiseen tarvitsisin hieman lisätietoja.
Syitä viipymisiin voi olla monia:
teosta ei julkaistukaan aikataulussa,
teoksen "painos" on loppu kustantajalta,
teoksen esitysoikeudet kirjastoille eivät saapuneetkaan samalla kuin itse teos
ynnä kaikki inhimilliset erehdyksen mahdollisuudet meidän, tavarantoimittajan, kuljetusliikkeen, kustantajan ja mahdollisen maahantuojan välillä.
Toivottavasti dvd saapuu pian lainattavaksi.
Jokainen kirjasto päättää kokoelmapolitiikastaan itsenäisesti, joten tätä kannattaa kysyä Ruskosta. Yhteystiedot löytyvät täältä, https://rusko.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kirjastopalvelut/ Ruskon kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin, joten ruskolaiset voivat lainata myös kaikkien muiden Vaski-kirjastojen aineistoa, https://vaski.finna.fi/?lng=fi
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa...
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).
Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki.
Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/.
Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden teoksia:
https://kaino.kotus.fi...
Helsingin yleisissä kirjastoissa yhden tulosteen hinta on 0,40 €, riippumatta paperin koosta tai siitä, onko tuloste värillinen vai mustavalkoinen. Jos kukin kuva on eri paperilla, tulosteidesi hinnaksi tulisi yhteensä siis 7,20 €.https://helmet.finna.fi/Content/tulostaminen-ja-asiakastietokoneet
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Japanilaisia ruokaohjeita löytyy mm. näistä kirjoista: Yamamoto, Katsuji: Sushi: herkkuja japanilaiseen tapaan; Telegon, Marie Louise: Helppoa ja hyvää Japanista; Jylhä, Kimmo: Raku, japanilainen ruokakirja. Lisää kirjoja löytyy Lapin kirjaston aineistotietokannasta www.lapinkirjasto.fi
hakemalla asiasanoilla Japani ja ruokakulttuuru
Integroidussa kaihtimessa säleiden kääntö ja kaihtimen nosto ja lasku tapahtuvat ikkunanpuitteeseen asennetusta säätönupista. Näkyviin ei siis jää lainkaan perinteisen kaihtimen vetonaruja.
Internetistä löytyy kuvia eri valmistajien sivuilta esim. laittamalla Googleen hakusanoiksi "integroitu kaihdin".
Kyllä voit käyttää koulussa kirjastonkirjoja, jos teet merkintäsi ja tehtäväsi esimerkiksi omaan vihkoosi. Kirjojen yleinen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa, jos kirjasta ei ole varauksia. Uusia voit HelMet-verkkokirjastossa, kirjastossa tai kirjastoautossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Lähetän Sinulle muutamia ehdotuksia, jotka on poimittu yleisten kirjastojen Manda- ja tieteellisten kirjastojen Linda -tietokannoista:
*Olkkonen, Olli: Toimitilasijoittaminen - markkinat, strategia, analyysi. (Sitra, 1997,157).
*Marjanen, Heli: Kauppa, sijainti ja saavutettavuus : keskeisiä raportteja pähkinänkuoressa. (Kuluttajatutkimuskeskus, 1998,11).
*Voutilainen, Päivi: Uusien yritysten taustat ja syntyprosessi. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001,18).
*Littunen, Hannu: Uusien yritysten menestyminen : seurantatutkimuksen tulosten kansainvälinen vertailu. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, 21)
*Laukkanen, Mauri; Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan jäljillä. (Kuopion...
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Kirjailijoista löytyy tietoa yleisesti ottaen hyvin sekä Internetistä että perinteisistä painetuista lähteistä, vaikkakin joidenkin aivan uusimpien kirjailijoiden kohdalla tietoa voi vielä olla niukalti.
Nettilähteistä linkkikirjasto Makupalat tarjoaa hyvän valikoiman linkkejä eri kirjailijoista kertoville sivuille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508…. Toki hakuja voi tehdä myös suoraan kirjailijan nimellä käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea (http://www.google.fi).
Kirjastoista löytyy myös kirjailijoista kertovia kirjoja. Näitä voit hakea oman kirjastosi tietokannasta käyttämällä asiasanana kirjailijan nimeä muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai kysymällä paikan päällä kirjastossa.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Fennica-nimisestä tietokannasta https://finna.fi voi tarkistaa, että onko joku kirja käännetty suomeksi vaikka hakemalla kirjailijan nimellä.
Etsin kirjaa Yhdysvaltain Kongressin kirjaston tietokannasta http://catalog.loc.gov/ , British librarysta http://catalogue.bl.uk/ ja Amazon-verkkokirjakaupasta http://www.amazon.com/ , ja muutamilta muiltakin sivuistoilta, mutta en valitettavasti löytänyt englanninkielistä versiota.
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
Ihmemaan haulla: "Oskar Reponen" ja "Reponen, Oskar" löytyi henkilötietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…. Osoitteessa http://www.juy.fi/~jtv/bib/ olevasta bibliografiasta Q-T löytyy luettelo Oskar Reposen dekkarituotannosta. Hänen kirjoistaan on tehty kirja-arvosteluja, mutta ne löytyvät kirjaston kautta. Myös kirjaston bibliografioista (teosluetteloista) löytyy henkilötietoja.
Muutkin ovat saaneet saman idean. Viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP) kehitellään jo mm. rokotteisiin ja diagnostiikan tarpeisiin.
VLP ei sisällä virusten perintötekijöitä, mutta pystyy muuten samanlaiseen toimintaan kuin virukset. Aiheesta on julkaistu artikkeleita Duodecim lehdessä ja mm. Heidi Sundström on tehnyt VLP paketoinnista opinnäytetyön 2016.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91270
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119869/Sundstrom_Heidi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91264
