The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
Kuolemasta on olemassa paljon erilaisia kuvakirjoja.
Tässä Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston keräämiä kuolemaa käsitteleviä kuvakirjoja ja tietokirjoja
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kuolema.htm
Kaikki kirjat ovat saatavissa myös Jyväskylän kaupungikirjaston lastenosastolta, lähikirjastoista tai kirjastoautosta. Lisää kuolema-aiheisia kirjoja voi etsiä Tampereen kaupungikirjaston satuhakemistosta Satumetsosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/pallas?formid=s_form2&sesid=1137836671
tai Joensuun kaupunginkirjaston kuvakirjatietokannasta Kirjavaisesta http://kirjavainen.jns.fi/asiasanat.html
Kuvakirjoja
Chisterton Clark, Emma
Koirien taivas. Mä 2003
Durant, Alan
Aina ja ikuisesti. Mä 2004 (ystävä)
Egger, Bettina
Marianne...
Stefan Einhornin kirja Aidosti kiltti on tilattu Helsingin Kaupunginkirjastoon tammikuun puolessavälissä. Aineisto toimitaan kirjastoon minkä jälkeen tapahtuu rekisteröimineN ja kirjastoituminen ( = aineistoa saatetaan lainaus-kuntoon). Nämä toimenpiteet vievät hieman aikaa.
Kirja on ilmestynyt täNä vuonna. Kirjaa voi varata heti kun löytyy nidetietoja HelMetissä riippumatta siitä ovatko niteet Espoossa, Helsingissa Kauniaisissa tai Vantaalla.
Hankintaehdotuksi voi tehdä lomakkeela joka löytyy
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Helsingin kaupunginkirjaston Hankintaohjelma on julkaistu kotiSIvuillamme:
http://www.lib.hel.fi/Page/f90f3605-f5fd-4033-9550-52c70b93fe2b.aspx
Kuvassa saattaisi olla jokin Orgyia-suvun perhostoukka. Suomessa niistä esiintyvät täplätupsukas, kirjotupsukas ja pikkutupsukas. Kuvia sekä niiden toukista että aikuisista löytyy esim. Suomen perhoset -sivustolta (https://www.suomen-perhoset.fi/?s=Orgyia) tai kuvahaulla.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Vesa-Matti Loirista ei valitettavasti ole julkaistu kirjaa. Musiikin hakuteoksista löytyvät vain hyvin suppeat tiedot. Parhaiten tietoa löytynee artikkeleista. Suosittelen käyntiä kirjaston musiikkiosastolla, jossa voidaan tehdä artikkelitiedonhaku odottaessaesi.
Kajaanin kaupunginkirjastossa on huone, jossa on asiakkaiden käytössä mikkrofilmien ja -korttien lukulaitteita, myös kopioiva kone. Huone on melko ahkerassa käytössä, joten mikrofilien katseluun kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 08-6155 2423.
Kirjastosta löytyvät Kainuun alueen kirkonkirjojen mikrofilmit, samoin Oulun läänin väestöluetteloita, henkikirjoja, läänintilejä, passiluetteloita ym. Tarkemmat tiedot Kajaanin míkrofilmeistä löytyvät kotisivuiltamme esim.
http://213.143.184.82/kirjasto/mikrof.htm
Uusimmat lastenosastojen äänikirjat löytyvät suoraan osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib178%2C1%2C0%2C11/mode=2 löytyvästä uutuusluettelosta. DVD-levyjen uutuudet saa osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib173%2C1%2C0%2C42/mode=2, mutta niissä ei ole eritelty, onko kyse aikuisille vai lapsille suunnatuista elokuvista.
Varsinaiseen hakuun tarvitaan hakusana, ja sillä hakeminen onnistuu osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Lastenosastojen äänikirjat saa kätevästi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakusanan ”äänikirjat”, rajaamalla kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Lasten kokoelma” ja valitsemalla kohdasta ”Järjestä hakutulos” valinnan ”ilmestymisvuoden mukaan”. Paina vain ”Hae”, niin...
Muutamia tietokirjoja etsintöjä varten:
Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia sekä Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa; Mauriala, Vesa: Uutta aikaa etsimässä; Hurma ja paatos: näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen (toim. Ulla-Maija Juutila ym); Onnela, Tapio: Modernin unelma: kuvia ja tunnelmia 1920-luvulta; Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna: suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus (toim. Onnela). Ehkä näistä saat lisää ideoita.
Mika Waltarin Suuri illusioni tuli ensin mieleen, myös Aino Kallaksen kirjat, kuten Sudenmorsian tai D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Ajan viihdekirjallisuudenkin aiheistoon tuli itsenäisempiä naisia kuten Hilja Valtosella, heitä ei ehkä...
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
Kansalliskirjaston digitaaliset palvelut löytyvät täältä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tähän mennessä digitoidut sanomalehdet löytyvät oheiselta listalta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles
Tämän listan mukaan kysymiesi lehtien digitoidut vuodet:
Turun Sanomat 1905-1929
Uudenkaupungin Sanomat 1891-1928
Uusi Aura 1897-1929
Vakka-Suomen Sanomat (ei ollenkaan)
Vakka-Suomi 1908-1923
Kysymästäsi ajanjaksosta 1928-1937 löytyy siis vain muutama vuosi. Mikäli haluat tutkia kyseisiä lehtiä mikrofilmeiltä, se on mahdollista Turun kaupunginkirjastossa tieto-osastolla (uudisosa 2. krs.). Voit puhelimitse (02-2620629, 02-2620630) varata ajan mikrofilminlukulaitteelle ja samalla tilata mikrofilmit varastosta. Ne...
Kyseessä on hyvin todennäköisesti brasilialainen kirjailija Machado de Assis ja hänen novellinsa Mielitautilääkäri. Se löytyy Sammakon vuonna 2014 julkaisemasta novellikokoelmasta Kuolematon ja muita novelleja. Novellikokoelma on saatavilla Vaski-kirjastoista.
Olet viikko sitten saavuttanut kirjaston näkökulmasta aikuisuuden ja tuolla hälytyksellä on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että kirjastokorttisi merkintöjä täytyy muuttaa. Ne on nyt muutettu ja voit jatkaa varausten tekemistä aikuisena.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-...
Löytämiemme lähteiden mukaan nahkakantiset kirjat tarvitsevat rasvaa, tähän tarkoitukseen tarkoitettua erityisrasvaa saa alan liikkeistä. Mutta mikäli nahka on jo mennyt noin huonoon kuntoon että se murenee, niin melkein kannattaisi viedä kirja kirjansitojalle arvioitavaksi mitä sille voi tehdä.
Lähteitä:
Tuula Moilanen: Kirjansidonnan opas. Kustannusosakeyhtiö Taide. Helsinki 1997.
http://www.kysy.fi/kysymys/minulla-yksi-vanha-kirja-reilun-sadan-vuoden-takaa-jossa-nahkapaaty
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/137860-vanhan-kirjan-kunnostaminen-kannattaa
Valitettavasti emme onnistuneet löytämän tästä aiheesta ainuttakaan täysin fiktiivistä elokuvaa tai kirjaa. Kaikki mitä löysimme, olivat joko muistelmia tai muita tietokirjoja.
Tässä kuitenkin lista niistä harvoista teoksista, jotka löysimme.
Muistelma
Tory Haydenin Toisten lapset
Kirjassa erikoisopettaja Hayden rauhoittaa lapsen pitämällä hänestä kiinni.
Temple Grandin (elokuva)
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo Temple Grandin nimisestä autistisesta naisesta. Elokuvassa Grandin rakentaa itselleen ”halauskoneen”/squeeze machine, koska halaaminen rauhoittaa häntä, mutta samanaikaisesti hän ei kestä muiden ihmisten kosketusta.
Elokuva perustuu kahteen Grandinin muistelmateokseen Minun tarinani: ulos...
