Ilmeisesti et tarkoita koululaisharjottelua etkä muuhunkaan opiskeluun sisältyvää harjoittelua, vaan tavallista työntekoa. Kaupunginkirjaston erilaisten harjoittelijoiden työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa Pirkko Saarinen puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä. Häneltä voit tiedustella tarkemmin mahdollisia työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja.
Työ on asiakaspalvelutyötä, johon kuuluu lainauksesta ja palautuksesta huolehtiminen ja kirjastoaineiston järjestäminen. Lainausrutiinit hoidetaan atk-pohjaisella kirjastojärjestelmällä.
Työhöntulijat ovat yleensä yli 18 vuotiaita.
Sarah Morganin teosta Talo meren rannalla (HarperCollins Nordic 2016) ei tosiaankaan ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muualta Suomesta sitä löytyy. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja sinulla on lainausoikeus, voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit tehdä kaukolainapyynnön myös missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Helsingissä kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
Finna https://finna.fi/Record/eepos.1287946
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseinen haarniska on kopio 500-600-luvun sassanidiarmeijan haarniskasta. Sassanidien valtakunta sijaitsi suurin piirtein nykyisen Iranin alueella vuosien 205-651 välillä ja käsitti laajimmillaan suuria alueita nykyisen Lähi-idän, Keski-Aasian ja Arabian niemimaan seuduilta. Olkapäiden ja kypärän päällä olevista palloista ei löytynyt tietoa lähteistä, mutta ne näyttäisivät olevan koristeellisia lisäyksiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sassanidit
Suosittelen kääntymään korkeakoulusi kirjaston informaatikon puoleen, sillä tällaiset tieteelliset artikkelit ovat useimmiten parhaiten saatavilla maksullisten tietokantojen ja lehtipakettien kautta. Yliopisto- ja muut korkeakoulukirjastot tilaavat niitä, yleiset kirjastot eivät juurikaan. Heillä on myös paremmat lähtökohdat ohjeistaa tieteellisen tiedonhaun pariin.
Pikaisella haulla Google Scholarissa aiheesta näyttäisi löytyvän tutkimuksia, mutta systemaattisempia, tarkempia ja rajatumpia hakuja saa tehtyä esimerkiksi Ebsco Hostin tietokannoissa.
Linkki Scholar-hakuun.
Liikenneasemaketju Jari-Pekan toimipisteissä ei myydä tupakkaa ja alkoholia.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58027
Mahdollisesti voi olla muitakin, mutta tämä lienee tunnetuin esimerkki.
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Eero Eerolan kokoelmassa Lauluja ja runoja (1916) on runo Valkeat joutsenet. Siinä ei ole kerto-osuutta, mutta se on myös sävelletty mieskuorolauluksi, tekijä Eino Linnala, laulun muotoa en pystynyt tarkistamaan, koska sitä ei löytynyt meidän kirjastostamme. Laitan tähän runon sanat, mutta kysy lisää, jos tämä ei ole oikea runo. Runon ikä kyllä täsmäisi.
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Artikkelia on etsitty Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta, josta voi etsiä Hesarin artikkeleita vuoteen 1997 asti. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt. Demarin ja Vantaan Sanomien arkistoihin meillä ei ole pääsyä. Muistakaan lähteistä etsiminen ei valitettavasti tuonut tulosta.
Äidin kyyneleinen sana kuuluu runossa Saarnamatka, joka löytyy Suomen rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen julkaisemasta Rauhalan "raamatullista julistusta vanhan ja uuden runon muodossa" sisältävästä kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Kirjan esipuheen mukaan runot eivät sisälly kirjoittajan muihin kokoelmiin; osa teksteistä on julkaistu alun perin kristillisissä lehdissä.
Saarnamatka on myös mukana antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000).
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Kirja on käännetty englanniksi nimellä "The Russian idea" ja on hyvin saatavissa Helmet-kirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2547997?sid=4776172439
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Kosmetiikkatuotteissa käytetään myös siasta saatua kollageenia. Esimerkiksi Yliopiston verkkoapteekin sivuilla kerrotaan: "Lisäravinteiden kollageeni on eläinperäistä, yleensä joko naudasta, kalasta tai siasta." Samoin kerrotaan myös Terveystalon tietopaketissa kollageenista: "Hyviä kollageenin lähteitä ovat muun muassa: naudan, lampaan tai porsaan liha, erityisesti potka, lapa ja etuselkä". Myös siipikarja mainitaan.Kollageenista Yliopiston verkkoapteekin sivuilla: Kollageeni - Yliopistonverkkoapteekki.fi (luettu 23.3.26).Terveystalon kollageeni-tietopaketti: Kollageeni − onko siitä hyötyä? | Terveystalo (luettu 23.3.26).
Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
Ihmisen yleisin sairaus flunssa (nuhakuume, hengitystietulehdus) johtuu virustartunnasta. Eri flunssaviruksia on olemassa yli 200. Kylmettymisen tai vilustumisen vaikutusta flunssan saamiseen on tutkittu kauan, eikä aivan yksiselitteiseen tulokseen ole päästy, koska kylmettymiskokeet eivät ole aiheuttaneet sairastumista ilman virusten samanaikaista antamista. Perinteisesti on katsottu, ettei kylmälle altistumista voi kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. On kyllä mahdollista, että kylmä heikentää elimistön vastustuskykyä ja jo olemassa oleva virus voi aktivoitua. Viime vuonna uutisoitiin suomalaistutkijoiden vahvistaneen ihmisten arkikokemuksen flunssan ja kylmän välisestä yhteydestä. Yksi syy tähän lienee se, että kylmän ilman...
Ison Omenan kirjastossa ei valitettavasti pysty skannaamaan isompaa arkkia kuin A3. Valitettavasti HelMet kirjastoissa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta skannata isompaa kokoa kuin tuo A3. Suurkokoskannausta tarjoavat useat kaupalliset toimijat.
