Hei! Olisikohan etsimäsi kirja Anni Qvistin Höpsistä pussiin (WSOY, 1971). Kirja on asiasanoitettu Lastenkirjainstituutissa seuraavilla asiasanoilla: runokuvakirjat; suuraakkoskirjat; tytöt; leikki-ikäiset; vallattomuus; touhukkuus; luonteenpiirteet; kotimainen kirjallisuus
Lastenkirjainstituutin kokoelmassa kirjasta on myös seuraavanlainen tiivistelmä: Pieni tyttö Nöpöstiina on touhukas tenava, joka kaataa kukkaruukun, työntää helmen nenään, piirtää seinille ja tekee monenlaista vallatonta, mutta on vanhemmilleen rakas. - Runomuotoinen kuvakirja, osin tikkukirjaimin. - Kannen kuvassa tyttö riippuu pussissa joka on pyykkinarulla; etualalla kissa, taustalla punainen aita; punainen kangasselkä.
Raahen kirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei...
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!".
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin julkaisuihin, josko näistä olisi apua sinulle: Luottokanta 31.12.1992: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318655Luottokanta 1993: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318656Pankit 1992, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319664Pankit 1993, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319665Nykyisellään tilastoja pankkien markkinaosuuksista, luotonannosta ja talletuksista tuotetaan Suomen Pankin Rahalaitosten tase -tilastossa (https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten…). Historiallisia tilastoja voi tiedustella osoitteesta: tilastopalaute@bof.fi.
Suosittelen lukemaan kyseiset kirjat järjestyksessä. Tällöin esimerkiksi henkilöhahmoja ja henkilöhahmojen välisiä suhteita sekä niiden kehittymistä pystyy seuraamaan aikajärjestyksessä.Jokaisessa kirjassa on kuitenkin oma pääjuonensa, eli mysteeri selviää aina kirja kerrallaan. Kirjat on siis mahdollista lukea myös itsenäisinä teoksina, jos ei koe sivujuonten seuraamista tärkeäksi.
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Sopiva hakusana voisi olla uskontososiologia. Kotikuntasi Suonenjoen kirjastoston seuraavista kirjoista saattaisit löytää sopivaa tietoa:
-Junnonaho, Martti Uudet uskonnot : vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : tutkimus TM-, DLM- ja Hare Krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa
-Kivivuori, Janne Psykokirkko : psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta
-Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta : kirjoituksia uskontososiologian alalta
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy myös samalla uskontososiologia-hakusanalla lupaavilta näyttäviä otsikoita, esim. Jean Danielin artikkeli Yhteisön valta, yksilön yhteenkuuluvuus uskonnolliseen yhteisöön
aikakauslehti Unesco-Kuriirissa (1995, n:o 1, s. 13-18).
Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Parhaiten aiheesta löytyy tietoa niiden korkeakoulujen kirjastoista, joissa kyseistä ainetta opetetaan. Näiden korkeakoulujen kirjastoissa voi olla pääsy esim. alan artikkelitietokantoihin ja e-lehtiin.
Finna (www.finna.fi) on vapaasti käytettävissä oleva palvelu, josta voit hakea aineistoa useasta kirjastosta yhtä aikaa. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. robotiikka, automaatio, kirjanpito, taloushallinto ja niiden yhdistelmät. Kun löydät hyvän lähteen, kannattaa katsoa, miten sitä on kuvailtu ja tehdä näillä termeillä uusi haku.
Omassa opinnäytetyössään ei yleensä voi käyttää lähteenä toisen ihmisen opinnäytetyötä, mutta samankaltaisten opinnäytteiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua ja poimia sieltä oman työn...
Äärettömyys on kiehtonut ja mietityttänyt ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia. Tässä muutama lähde, jossa valotetaan näitä käsitteitä:
https://areena.yle.fi/1-4373269
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:%C3%A4%C3%A4rett%C3%B6myys
https://tieku.fi/fysiikka/fysiikan-ilmiot/aarettomyys-on-kaarme-fysiikan-paratiisissa
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Liikkeestä puhutaan nimellä Copenhagen Adduction -harjoite. Sillä ei taida olla parempaa suomenkielistä nimeä. Kyseessä on sivuttainen jalan nosto -harjoite, johon on lisätty myös sivupunnerrus. Vaikuttaa etenkin lonkan lähentäjiin.
Liiketta on tutkittu ja sen on havaittu vähentävän aktiiviurheilijoiden lonkka- ja nivusvammoja. Yleisurheilu.fi, Proakatemia, 10 harjoitusta huonoille lonkille, Terveurheilija.fi
