Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Kirjastoalan koulutusta järjestävät oppilaitokset on listattu Kirjastot.fi -sivuilla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ ja sivulta on linkki kuhunkin oppilaitokseen. Lähimmät ovat Valkeakoskella, Keravalla ja myös TYT - Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Hämeenlinnassa. Voisitte tiedustella niistä oikeutta osallistua sopivalle kurssille tai mahdollisuutta teidän tarpeisiinne "räätälöityyn" opetukseen.
Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
Kirjaston aineistotietokantaan ei ole lisätty tietoa remasteroinnista. Levy on alunperin julkaistu vuonna 1972 LP-levynä. Uudesta levytyksestä ei ole tietoa, joten ilmeisestikin vuoden 2002 cd-levy on sama levytys kuin vuoden 1972 lp-levy. Cd:tä ainakin myydään remasteroituna:
http://cdon.fi/musiikki/hansson_bo/ur_trollkarlens_hatt_(magicians_hat)…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Plussasta http://www.libplussa.fi/ voit selata aineistoa. Valitse hae teoksia ja julkaisuja -kohtaan asiasana. Asiasanoina voit käyttää termejä biokemia, biotekniikka.
Aiheesi on niin tieteellinen, että suosittelen myös Helsingissä sijaitsevan Viikin tiedekirjaston http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ kokoelmien selailua. Ne sisältävät mm. biotieteitä ja biotekniikkaa. Viikin kirjaston kokoelma on osa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä kokoelmaluetteloa, jota voit selata osoitteessa http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html Valitse lomakkeen pudotusvalikosta sanahaku ja kirjoita englanniksi bioreactor* *-merkki on sanan katkaisumekki.
Viikin tiedekirjaston käyntiosoite on...
Kysyin tätä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sieltä neuvottiin tiedustelemaan asiaa Kansallisarkiston yhteydessä toimivalta heraldiselta lautakunnalta https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/tehtavat_organisaatio/heraldinen-lautakunta
Voit lähettää kysymyksi lautakunnalle kirjaamon kautta kirjaamo@arkisto.fi .
Alkalimetallit reagoivat veden kanssa ja tuottavat paloherkkää vetyä, joka voi aiheuttaa suurina määrinä räjähdyksen. Cesium varsinkin on hyvin reaktiivista. Maa-alkalimetalleista esimerkiksi strontium ja barium synnyttävät myös vetyä veden kanssa reagoidessaan. Beryllium taas synnyttää vetyä liuotessaan suola- tai rikkihappoon.
Lisätietoja näistä aineista ja niiden reaktioista löytyy linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksollinen_j%C3%A4rjestelm%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Barium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beryllium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Cesium
https://en.wikipedia.org/wiki/Strontium
https://www.webelements.com/
https://koppa.jyu.fi/kurssit/jy-CUR-4984/luento/luento-13
https://www.ilo.org/dyn/icsc/...
Ei-kunnallista kodinhoitopalvelua tarjoavat yksityiset yritykset. Yhteystietoja
löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta kohdasta Kotipalvelua.
Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ajankohtaista/tiedotteet/82.html selostetaan k.o. palveluiden verovähennyksistä. Samasta asiasta kerrotaan Satakuntalaisen palveluosuuskunnan sivulla http://www.palveluosuuskunnat.net/Kotitalousvahennys.htm . Vastaavaa osuuskuntaa en löytänyt Helsingin seudulta. Tarkempaa tietoa vähennyksistä kannattaa kysyä verotoimistosta. Helsingissä yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.vero.fi/uusimaa/helsinki.html
Terveysalan yksikkökirjaston osoite on Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki
puh. 020 124 5162.
Hyllyssä olevaa materiaalia voi lainata kuka tahansa, mutta kurssikirjojen varausoikeus on vain Seinäjoen ammattillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten opiskelijoilla ja henkilökunnalla sekä niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat avoimen korkeakoulun opintoja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Seinäjoen toimipisteessä tai Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa.
Muita kuin kurssikirjoja voivat varata kaikki asiakkaat. Varauksia ei kuitenkaan voi tehdä Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta, vaan ne pitää tehdä paikanpäällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjaston sivuilta http://www.seamk.fi/kirjasto/
löydät lisää...
Kirjoittaja on Timo Harakka. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Viemärirotta.
Harakka, Timo, Viemärirotta : .. mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? Helsingissä : Otava, 1998.
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Avun 1960‑luvun vuosikertoja selaamalla artikkeli olisi on mahdollista löytää, jos se on olemassa. Voit pyytää lehtiä kaukolainaksi omasta kirjastostasi. Voit tilata kaukolainoja ensisijaisesti internetin kautta lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin) tai kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä. Kaukolainat ovat maksullisia.Myös Seura-lehden numerossa 24/1960 on ollut artikkeli Ennustajista ensimmäinen: Nostradamus, ks.https://www.huuto.net/kohteet/seura-lehti-nro-241960-276/628603797
Monissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on esim. Jaakko Salavan kirja Backgammon opiksi ja huviksi (kust. Uusityö 1992). Tätä et valitettavasti löydä aiheenmukaisella haulla Plussa-tietokannasta siten että hakusanana on "backgammon", mutta ns. pikahaulla kyllä. Yleensäkin suosittelen pikahaun käyttöä, jollet tiedä aivan täsmällistä kirjan nimeä tai tekijää. Asiasanalla tai pikahakusanalla "pelit" saat hakutulokseksi laajemman valikoiman pelejä käsittelevää kirjallisuutta. Jos haluat tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle, mene sen etusivulle ja klikkaa hakemistoa, josta sitten valitse hakusana "hankintaehdotus".
