Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Myöhästymismaksut eivät mene lainaajan iän mukaan vaan aineiston mukaan. Maksu on 0,20 e vuorokaudessa aikuisten aineistosta. Lasten aineistosta ei tule maksua. Toisin sanoen jos alle 18-vuotias lainaa aikuisten aineistoa eikä palauta eräpäivään mennessä, hänen on maksettava myöhästymismaksu.
Kriitikko ja lastenkirjailija Tuula Korolainen on laatinut listan maailman merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjoista Onnimanni-lehdelle v. 1991. Lista koostuu asiantuntijoiden suositukista Ohessa oma näkemykseni niistä listan kirjoista, joita voisi ajatella nelivuotiaalle.
Andersen, H.C.: Kootut sadut ja tarinat
Barrie, J.M.: Peter Pan
de Brunhoff, Jean: Babar-kirjat
Busch, Wilhelm: Max ja Moritz (voi olla vähän pelottava synkän loppunsa takia!)
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaasa (myös pelottavia kohtia)
Collodi, Carlo: Pinokkio
Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti
Egner, Thorbjörn: Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa
Finne, Jalmari: Kiljus-kirjat
Grahame, Kenneth: Kaisilikossa suhisee
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin...
Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
Rooman viimeinen keisari oli vuonna 476 vallasta syösty Romulus Augustulus. Triumfi oli Rooman senaatin voittoisalle sotapäällikölle myöntämä voittojuhla, riemujuhla. Joskus tapausta juhlistettiin rakentamalla erityinen riemukaari eli triumfikaari menestyksekkään päällikön kunniaksi.
Hyvä johdatus Rooman historiaan suomeksi löytyy osoitteesta:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/rooma/ .
Sarja on kuvattu Tampereen ympäristössä Karkussa, Jumesniemellä, Kutalassa ja Sarkolassa. Lehmän vuosi -sarjan kuvauspaikkoja koskevaan kysymykseen löytyi vastaus YLEn Kysykää Rouva Ruudulta -palvelusta, jonka sivusto ei ole enää verkossa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
Waltari kirjoittaa Kirjailijan muistelmissaan seuraavasti: "Ennen sotaväkeen lähtöä tapasin Vapun päivänä [1930] osakunnan kokouksessa tulevan vaimoni ja saatoin hänet kotiin. Hän hylkäsi entisen kavaljeerinsa ja seurasi minua. Me olimme kyllä jo kerran aikaisemmin tavanneet Katajanokan Upseerikasinolla jossakin Nuoren Voiman Liiton juhlassa, ja tämän tutustumisen perusteella saatoin lyöttäytyä keskusteluun hänen kanssaan osakunnassa." (s. 215-216)
Panu Rajalan Waltari-elämäkerta Unio mystica kuvailee tätä samaista episodia näin ja täsmentää joitakin yksityiskohtia kirjailijan niukkasanaisessa esityksessä: " -- Waltari oli käynyt Nuoren Voiman Liiton juhlassa Katajanokan Upseerikasinolla ja tavannut siellä huvittelunhaluisia neitosia,...
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että naaras voisi kytkeytyä sanaan nainen, jonka kummankin taustalla saattaisi olla jo uralilaiseen kantakielestä periytyvä rekonstruoitu sanavartalo näxi. Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että nainen voisi olla myös indoiranilainen laina muinaisintian ’vaimoa’ merkitsevästä sanasta.
Sanan uros alkuperä katoaa historian hämäriin. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) yhdistää sen mahdollisesti sanaan ukko, jolla saattaa olla uroksen kanssa yhteinen kanta. Häkkinenkin pitää sitä omaperäisenä sanana, koska muuta...
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy...
