Hei!
Onneksi olkoon! Nimenmuutos on tehtävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Mukaan on syytä ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kyllä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä joitain lähteitä löytyy, osoite http://helmet.fi/. Valitse sanahaku ja hakuperusteeksi esim. sanaparit "asiakkaat and palaute" tai "asiakaspalvelu and arviointi". Näitä voi tietenkin yhdistellä muillakin tavoin tai kokeilla muitakin sanoja, myös asiakaspalvelu-sanalla tulee varmaan monia kirjoja, jotka aihetta käsittelevät, vaikkei se asiasanoissa varsinaisesti tulisi esiin. Em. hakusanoilla löysin ainakin seuraavat teokset: SALMELA, Tuula Asiakaspalautteen haaste(1997); MATTILA, Hannu Lomakekysely asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä(1999); PAANANEN, Ilkka Asiakaspalaute toimeentulotuessa(2000); PESONEN, Hanna-Leena Asiakaspalvelu vuorovaikutuksena(2002); KOKKOLA, Mari...
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Keijo Kaivo-ojan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (tai "Hei! Kaikki tanssimaan humppaa") on olemassa nuotti, mutta ei sellaista nidettä, jonka voisi saada kirjastosta kotilainaksi. Musiikkiarkistossa on nuotti "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (Kalle Palonen, [1975]), johon sisältyy nimikappaleen lisäksi 9 muuta kappaletta. Kansalliskirjaston osalta tämän nuotin saatavuustiedot puuttuvat. Musiikkiarkistossa on myös kappaleen yksittäisnuotti (käsikirjoitus, valokopio).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMusiikkiarkisto:https://musiikkiarkisto.fi
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Hej!
I databasen för de allmänna biblioteken i Helsingforsregionen hittar man följande böcker:
Stone, Merlin: Direct hit--winning direct marketing campaigns Pitman, London, 1995
Stone, Bob: Succesful direct marketing methods. Business Books, Lincolnwood, IL, 1996
För beståndsuppgifter se bibliotekets databas: www.libplussa.fi.
Du kan också själv söka i databasen: med ämnesordet "markkinointi" och genom att välja språket "engelska" får du böcker om marknadsföring på engelska. Böcker på svenska söker man med ämnesordet "marknadsföring".
Jag rekommenderar också att du söker i Svenska handelshögskolans databas Hanna: http://libwww.shh.fi/wwls/swe/frame.html
t.ex. med ämnesordet "direktmarknadsföring".
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin.
Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on...
Jos sinulle ei ole tehty Helmet-kirjastokorttiin liittyvää pin-koodia, sinun täytyy hakea se jostakin Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, voit asioita missä tahansa Helmet-kirjastossa. Jos sen sijaan sinulle on tehty pin-koodi ja olet unohtanut sen, voit palauttaa sen osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin . Palautuksessa tarvitset kirjastokortin numeron ja sen sähköpostiosoitteen, jonka olet kirjastolle ilmoittanut.
Jos kirjastokorttisi on vanhentunut, eli et ole käyttänyt sitä yli kolmeen vuoteen, sinun täytyy hankkia uusi kirjastokortti ja samalla siihen liittyvä pin-koodi.
Tietoa Helmet-kortista.
En voi varata kirjoja sinulle kun en tiedä kirjastokorttisi numeroa. Voit itse varata kirjoja netin kautta sivusta
http://www.helmet.fi/
Varausohjeet löydät tästä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Kyllä on. Alla linkki luetteloon kapitalismia käsittelevistä kirjoista, jotka ovat Mikkelin ja muiden Lumme-kirjastojen kokoelmissa:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&…
Varmaankin kirjastossa ollaan iloisia lahjoituksista varsinkin kun lahjoitus ei sisällä kovin isoa kirjamäärää.
Kirjastoissa ei yleensä etukäteen luvata ottaa lahjateoksia kirjaston kokoelmaan.
Arvelen kuitenkin että ainakin osa mainitsemistanne teoksista otetaan mielellään kirjaston kokoelmaan.
Pienen määrän lahjakirjoja voi tuoda kirjaston virkailijalle ja kertoa että kyseessä on kirjalahjoitus.
http://www.kirjastot.fi/
Tämän linkin kautta saat tietoa Suomen kirjastoista osoitteineen.
Muun muassa BTJ-kirjastopalvelu välittää kirjastoille audiovisuaalista mateiaalia.
http://www.btj.fi/
Muita välittäjiä ovat:
- Tibo Trading Oy
- Mistar
- Kaleva Telemarketing
- Kirjastomedia
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ voi tarkistaa tekijän nimen mukaan, onko hänen teoksiaan suomenettu. Kyseistä Napoleon Hillin teosta ei ole suomennettu. Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivulta http://www.kirjastot.fi/ voi katsoa ulkomaisten kirjastojen kokoelmatietokantoja. Ruotsin korkeakoulu- ja tutkimuskirjastojen yhteistietokanta Libriksestä
http://www.libris.kb.se/avancerad.sokning.html löytyy tieto, että kyseinen Napoleon Hillin teos Think and
grow rich! on ruotsinnettu: Tänk rätt, bli framgångsrik! Kustantaja on Institut för personlig utveckling ja kirjasta on otettu useampia painoksia (ISBN 91-85988-01-4 (1-3.p.) ja ISBN 91-85988-05-7 (4.-8.p.)). Tätä ruotsinnosta ei ole Turun...
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
