Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Porvoon kaupunginkirjastossa on useita ruotsin kielen kuullunymmärtämisen kielikursseja.
Voit selata niitä tietokannastamme käyttämällä tarkkaa hakua. Valitse siitä 3 asiasanakenttää (nuolella merkitystä valikosta löydät lisää asiasanakenttiä). Asiasanoina voit käyttää: ruotsin kieli, kielikurssit ja kuullun ymmärtäminen.
Silloin saat listan ko. kielikursseista.
http://www.porvoo.fi/
Valitse Porvoon kaupungin kotisivulta polku: palvelut - kirjasto - aineisto
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä lastenkirjaa tai satua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Useat lähteet kertovat, että Michelangelo tuhosi vasaralla oman Firenzen Pietà -veistoksensa (tunnetaan myös nimellä Duomo Pietà) työstettyään sitä kahdeksan vuotta. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli turhautumisen ilmaus, mutta verkkolähteet eivät kerro, liittyikö veistoksen tuhoamiseen jokin tietty repliikki tai lentävä lause. Michelangelon sitaatteja on kerätty lukuisille verkkosivustoille, esimerkiksi Michelangelo.org.
Artland Magazine
100 Swallows
Wikipedia (en) Artikkelin viitteissä paljon kirjallisia lähteitä.
The crawl -nimisestä tanssista löytyy mainintoja 60-luvun lyhytaikaisiksi jääneitä tanssivillityksiä käsittelevistä lähteistä, mutta valitettavasti yhdestäkään vastaani tulleesta en löytänyt siitä askelkuvioita tai sanallista selostusta.
Sixties City - Sixties Dance Crazes
Hei,löysin Helmet-kirjastojen hakukoneesta osoitteesta helmet.finna.fi 54 tietokirjaa Suomen lamasta 1990-luvulla. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:Krugman, Paul; Raivio, Jyri (kääntäjä) – Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot (2009)Kiander, Jaakko; Vartia, Pentti – Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998)Keurulainen, Marita – Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (1998)Blomberg, Helena; Hannikainen, Matti; Kettunen, Pauli – Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002)Kajander-Ruuth, Sanna; Andelin, Jussi (haastateltava) – Laman lapset: mitä meille tapahtui? (2021)Kivikuru, Ullamaija; Aslama, Minna – Laman julkisivut: media, kansa ja...
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita....
Molemmat varaukset ovat yhä matkalla. Toisen noutopaikka on Iso-omena ja toisen Kivenlahti. (avataan 21.11.2016)
Varaus on kirjaston varaushyllyssä, kun sen tila varaajan omissa tiedoissa on "odottaa noutoa".
Omiin tietoihin pääset kirjautumaan Helmet sivun oikeasta ylälaidasta. Tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun.
Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,...
Löysin netistä tällaisen suomennoksen: "Työ odottaa sen aikaa, että näytät lapsellesi sateenkaaren, mutta sateenkaari ei odota, että teet työsi. -Joan O´Hara" Suomentajaa ei mainita. Näet lauseen täältä: http://fi.wordpress.com/tag/vanhemmille/ (otsikkona Työ)
Kappaleen nimi on "Onko se Lenin?" ja se löytyy Tuula Amberlan albumilta "Siniset kyyneleet", joka on julkaistu alunperin v. 1988. Albumista on julkaistu remasteroitu cd-uusintapainos v. 2012 ja levy löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Kertosäkeen sanat ovat tarkkaan ottaen: Jaa, jaa, maaseutu kutsuu.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." ( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Jos siis käytössäsi on myös osoite Suomessa, voit seuraavan kerran Suomessa käydessäsi käydä jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa kirjastokortin. Ilman...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Tontut joulusaunassa. Runo sisältyy Ahokaisen kirjaan Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (Valistus, 1970). Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoalueenne kokoelmiin.
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (1970)
https://kirkes.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
