Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvässä Fineli-tietopankissa voi vertailla erilaisten elintarvikkeiden koostumuksia. Tietopankin mukaan pekaanipähkinää (sadassa grammassa 72.0 g rasvaa) rasvaisempi on macadamiapähkinä eli australianpähkinä (75.8 g). Jos otetaan huomioon kasvikunnasta saadut jalosteet, niin kasviöljythän ovat 100-prosenttista rasvaa.
Lähteet:
Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index
Luotettava lähde markka-aikojen hintatietoihin on Tilastokeskuksen 1976 alkaen neljä kertaa vuodessa julkaisema Kuluttajahintatilasto.Suomen Pankin rahamuseon Rahan arvon vaihtelu -laskurilla voi tarkastella markka-aikaista ostovoimaa tiettyjen elintarvikkeiden hintojen osalta haluttuna vuotena. Esim. 1960 (suluissa vastaava rahamäärä 2024 euroina): Työmiehen tuntipalkka 252,00 Mk (17,39 EUR)Voi, 500 g 232,00 Mk (3,03 EUR)Peruna, 1 kg 23,66 Mk (0,91 EUR)Kahvi, Paahdettu 500 g 520,0 Mk (3,95 EUR)Alkoholi, Pöytäviina, 0,5 l 670,00 Mk (14,79 EUR)Lähteet:Tilastokeskus (stat.fi)Suomen Pankin rahamuseo
Kokkolan kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirjanurkka, jossa on kirjaston kirjavinkkejä, http://lib.kokkola.fi/lastenkirjasto/kirjanurkka.html . Lisäksi kirjavinkkarin sivulla on suosituksia lukemistoksi (sivun alalaidassa), http://lib.kokkola.fi/lastenkirjasto/kirjavinkkari.html .
Kyllä on, tällä hetkellä palautusautomaatteja on Pukinmäen ja Viikin kirjastoissa. Myös remontin jälkeen 10.1. avattavassa Itäkeskuksen kirjastossa on automaatteja palautukseen. Näiltä internetsivuilta saat lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2219
http://www.lib.hel.fi/page.asp?notice=1&_item_id=5465
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1) kertoo, että Heta-Leena-nimeä on annettu Suomessa yhteensä alle 30 kertaa. Nimihaku ei valitettavasti erittele lukumäärää tarkemmin, kun on kyse harvinaisesta nimestä. Tämä johtuu yksityisyyden suojasta.
Kattavin kokoelma standardeja on Suomen Standardisoimisliiton kirjastossa Helsingissä. Kirjasto sijaitsee Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2 ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-16.
Myös muilla kirjastoilla on standardeja kokoelmissaan vaihtelevasti. Suurimmat yleiset kirjastot pyrkivät hankkimaan kokoelmiinsa ainakin kaikki SFS-vahvistetut standardit. Standardeja ei yleensä lainata, vaan ne ovat käsikirjastokäytössä. Turun kaupunginkirjastossa standardit on sijoitettu käsikirjaston yhteydessä olevaan lukusaliin (pääkirjaston 2. krs, Linnankatu 2, puh. 02-2620 630). Valitettavasti mainitsemasi standardi puuttuu tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta standardeja voi pyytää nähtäväkseen myös Turun...
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/...
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60....
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ...
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Kelan sivuilta löytyy tietoa myös yrittäjän tuista. Yrittäjä kelan henkilöasiakkaana
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien työmarkkinatuesta nyt korona-aikaan.
Pienituloisen yrittäjän tuissa neuvoo Yrittäjät.fi sivusto
Lisäksi Yritys-Suomi tarjoaa maksutonta puhelinpalvelua, josta saat asiantuntevaa neuvontaa, jos yritykselläsi on taloudellisia ongelmia. Neuvontaa saa suomeksi ja ruotsiksi.
Talousapu-neuvonta
suomeksi puh. 029 502 4880
ruotsiksi puh. 029 502 4881
Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00.
infofinland.fi
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
