Mieltymyskysymyksiin on hyvin vaikea vastata. Paljon puhutaan kansanluonteesta tai historiasta, mutta sellaisia asioita ei voi todistaa tai tutkia kovinkaan objektiivisesti. Ehkä siihen vaikuttaa sellainenkin asia, että suomalaiset metalliyhtyeet ovat menestyneet maailmalla ja sellainen innostaa aina myös muita yrittäjiä. Seuraavissa artikkeleissa tutkitaan hevimusiikkia Suomessa:
https://www.aka.fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/hevi…
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Metallimusiikki
Aiheesta löytyvä kirja:
Mikael Huhtamäki, Scream for me Finland! –Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa
Hevimetallimusiikin suosiota maailmalla voi tutkia esimerkiksi listauksesta maista, joissa on eniten...
Kymppiluokkista luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jonka osana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja. TUVA:sta löytyy lisää tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta. Siellä kerrotaan: "Jos erityisestä tutkinnosta saatu arvosana on alkuperäistä heikompi, opiskelijavalinnat huomioi paremman arvosanan."Lähde: Perusopetuksen arvosanojen korottaminen erityisessä tutkinnossa | Opetushallitus (oph.fi)
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Sophie Hannahilta on ilmestynyt viime vuonna teos The last death of the year: the new Hercule Poirot mystery (HarperCollinsPublishers), mutta sitä ei ole ainakaan vielä suomennettu. Kirja on suoraa jatkoa Hercule Poirotin jouluyölle.
Muutamia suomalaisia kaunokirjallisia teoksia, on käännetty portugaliksi. Seuraavilta kirjailijoilta löytyy portugaliksi käännettyjä romaaneja: Väinö Linna, Gunnar Mattson, Sally Salminen, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari. Suomenkielisiä runoja ei valitettavasti ole käännetty.
Tarkempaa tietoa käännetyistä teoksista saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta osoitteesta http://finna.fi
Klikkaa aluksi haun rajaus ja valitse kielivalikosta portugali, sen jälkeen klikkaa aseta rajaukset ja valitse perushaun sanahaku ja kirjoita kenttään: kauno?
Tekstiili- ja vaatetustyöväenliitto perustettiin vuonna 1970. Sitä ennen oli ollut erikseen Kutoma- ja Neuletyöväen Liitto (1952-1970), Tekstiilityöväen Liitto (1960-1970) ja Suomen Vaatetustyöläisten Liitto (1937-1970). Lisää tietoja tekstiili- ja vaatetustyöväen historiasta löytyy teoksesta: Näreikkö, Heikki: Säikeistä yhteen. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto 1986.
Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja.
Hei,
kriisejä käsitteleviä kirjoja on hyvin monentyyppistä. Tarvitsetko enemmän tietokirja- vai romaanityyppistä kirjaa?
Tietokirjaesimerkkejä ovat muun muassa:
- Bendt, Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (1999)
- Kiianmaa, Kari: Huomenna on paremmin - selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat (2005)
- Räisänen, Aune: Kasvun aika - vammaisen lapsen perheen kriisi (1986)
Romaaniesimerkkejä ovat puolestaan:
- Kingsbury, Karen: Ei pakotietä (2014)
- Marttinen, Annamari: Törmäys (2016)
- Örstavik, Hanne: Kulunut aika (2004)
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista. Siksi taulua ja kuvassa olevaa signeerausta kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Suosittelen kääntymään esimerkiksi huutokauppojen puoleen, heiltä tällaisia asiantuntijoita löytyy.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vinkattu esimerkiksi seuraavia huutokauppasivustoja:Bukowskin huutokauppa: https://www.bukowskis.com/fi/specialists Hagelstamin huutokauppa: https://www.hagelstam.fi/
Kyseessä lienee Chris Butlerin ohjaama Huippujengi Himalajalla (Missing Link) vuodelta 2019.Lähteet:Huippujengi himalajalla (2019) - IMDbHuippujengi Himalajalla – WikipediaHuippujengi Himalajalla | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Kävimme läpi useita löytämiämme puu- ja luontoaiheisia runoteoksia, eikä niistä löytynyt kuvausta vastaavaa runoa. Kyselimme asiaa myös kirjastojen valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta muissakaan kirjastoissa ei runoa tunnistettu.
Kaksosista on kirjoitettu teos Watson, Peter: Kaksoset (WSOY 1982). Lisäksi aiheesta löytyy YLE:n tallennepalvelun julkaisema kasetti Kaksoset eivät ole kaksi marjaa (YLE 1991). Molempia voi lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Aiheesta on tehty myös pro gradu -tutkielma Oulun yliopistossa; Tikka, Tarja: Käsi kädessä kohti yksilöllistä elämää - tapaustutkimus identtisten kaksosten keskinäisestä suhteesta ja heidän separaatiostaan, jota luultavasti saa kaukolainaksi.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan seuraavissa lehdissä on aiheeseen sopivia artikkeleita:
Kasvatus 1986:2; Kotilääkäri 1999:4; Lapset ja yhteiskunta 1988:1 sekä Tiede 2000:8.
Internetistä löytyi suomenkielinen sivu kaksosista osoitteessa http://myy.helia.fi/~a951168/kaksoset...
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Hei! Ei ole. Metkamatka on Espoon kaupunginkirjaston tapahtumasarja. Lue lisää infoa aiheesta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/MetkaMatka_j…
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käytöksen abc -niminen lasten äänikasetti vuodelta 1980 löytyy vielä muutamasta kirjastosta. Alla linkit kirjastoihin. Voit pyytää kasetin kaukolainaksi lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=k%C3%A4yt%C3%B6ksen+abc&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
